Euroopan suurin rikastushiekan käsittelylaitos käyttöön Siilinjärvellä

Yaran 75 miljoonan euron investointi on kaivoksen perustamisen jälkeen suurin investointi kunnassa.

talous
Putkesta valuu liejua maahan.
Pastalaitoksen purkuputkesta tulevassa lietteessä on enää noin 30 prosenttia vettä. Anu Pöntinen / Yle

Lannoitevalmistaja Yara on ottanut Siilinjärven kaivoksellaan käyttöön uuden rikastushiekan käsittelylaitoksen.

75 miljoonaa euroa maksanut, Euroopan suurin niin kutsuttu pastalaitos on suurin investointi kaivoksella sen perustamisen jälkeen.

Siilinjärven kaivoksella tuotetaan vuosittain noin miljoona tonnia apatiittirikastetta, jonka valmistuksen yhteydessä syntyy noin kymmenen miljoonaa tonnia rikastushiekkaa. Sitä on läjitetty hiekan ja veden seoksena Mustin rikastushiekka-altaalle, joka on täyttymässä.

Uusi laitos pidentää altaan käyttöikää vielä seuraavaksi 18 vuodeksi, eli sen ajan, mitä nykyisen malmiesiintymän on odotettu kestävän. Vaihtoehtona olisi ollut uuden altaan rakentaminen.

Tehdaslaitteistoa kivisessä maisemassa.
Laitokseen kuuluu kaksi suurta sakeutinta, joissa vesi erotetaan kiintoaineesta. Anu Pöntinen / Yle

Lisää myös turvallisuutta

Hiekkaliete käsittelylaitokselle johdetaan 7,5 kilometrin päässä sijaitsevalta rikastamolta paineputkea pitkin. Lietettä laitokseen virtaa noin 1 600 kuutiota tunnissa.

Uusi laitos poistaa lietteestä vettä, jolloin altaalle pystytään läjittämään enemmän hiekkaa kuin aiemmalla tekniikalla.

– Hiekkapitoisuus lopullisessa aineessa nousee 45 prosentista noin 70 prosenttiin, jolloin hiekan läjitysominaisuudet paranevat. Prosessin jälkeen hiekasta erotettu vesi johdetaan takaisin rikastamolle, kaivoksen johtajan Teija Kankaanpää kuvailee.

Kankaanpää huomauttaa, että kiinteä aines ei vaadi myöskään korkeiden patojen rakentamista altaan ympärille, mikä lisää myös kaivoksen turvallisuutta.

– Vuorokausi läjittämisen jälkeen aines kantaa jo kävelijää. Pinnasta tulee hyvin kova.

Ympäristövastuu nousee esille myös kaivosalalla

Laitoksen toimittaneen Outotecin toimitusjohtaja Markku Teräsvasara kertoo rakentamisen olleen heillekin mieluisa haaste, ja ympäristöystävällisen tekniikan odotetaan kiinnostavan laajalti ympäri maailman.

Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri Eero Yrjö-Koskinen muistuttaa, että talouden elpymisen myötä myös metallien kysyntä vahvistuu, mikä tietää hyviä aikoja myös kaivosalalle. Kansainvälinen ilmastosopimus edellyttää, ettei ympäristöarvoja voida kaivosalallakaan sivuuttaa.

– Tällaiset laitokset ovat erinomaisia esimerkkejä ratkaisuista, joihin kaikkien alalla toimivien tulisi pyrkiä.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on perustettu toukokuussa 2014 Talvivaarassa ilmenneiden vesiongelmien jälkeen. Se kehittää työkaluja vastuullisemman ja kestävämmän kaivostoiminnan edistämiseksi eri elinkeinot huomioiden. Mukana verkostossa ovat muun muassa kunnat ja Kuntaliitto, saamelaisjärjestöt sekä Metallityöväen liitto ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.