Ruotsin armeijan kirjeet hämmentävät 18-vuotiaita: "Olin ensin vähän sokissa"

Ruotsissa asevelvollisuuden palauttaminen on alkanut kyselyllä nuorten halukkuudesta armeijaan. Koko ikäluokka saa postia, johon pitää vastata sakon uhalla.

Ruotsi
Ruotsalaisnuorten pitää vastata sakon uhalla puolustusvoimien kirjeeseen.
Ruotsalaisnuorten pitää vastata sakon uhalla puolustusvoimien kirjeeseen.Hannele Muilu / Yle

Ruotsin 18-vuotiaat saavat näinä viikkoina puolustusvoimilta kirjeen, jossa kysytään kiinnostusta sotilaskoulutukseen. Kirjeeseen on pakko vastata netissä.

Ruotsi päätti keväällä palauttaa asevelvollisuuden. Päätös liittyy Ruotsin tarpeeseen vahvistaa puolustusvoimia. Ammattiarmeijaan ei ole löytynyt tarpeeksi halukkaita.

Kysyimme Tukholman kaupallisten aineiden lukiossa nuorten halukkuutta asepalvelukseen.

Daniel Fred
Daniel Fred haluaisi viettää kesän sotaväessä.Hannele Muilu / Yle

"Voisin vahvistaa Ruotsin puolustusta"

Daniel Fredin mukaan olisi kiinnostavaa mennä armeijaan ja saada sotilaskoulutus.

– Pelaan paljon sotapelejä, joten kiinnostus tulee alun perin siitä. Lisäksi minua kiinnostaa kaikenlainen urheilu, Fred kertoo.

Hän haluaisi myös auttaa Ruotsia ja osallistua maan puolustuksen vahvistamiseen.

– Olen kuullut, ettei Ruotsin puolustus ole kovin vahva.

Armeja kiinnostaa myös Daniel Fredin kavereita, joten heidän kanssaan olisi kiva mennä palvelukseen yhdessä.

– Mutta sotaväessä on myös tilaisuus saada uusia kavereita.

Fred on pettynyt, ellei hän pääse sotilaskoulutukseen. Hän viettäisi sotaväessä mielellään kesän 2018, jolloin nyt kutsuntoihin pääsevien koulutus alkaa.

– Haluaisin lentäjäksi, mutta sinne on erityisen vaikea päästä.

Philip Palmgren
Philip Palmgren ei ole kiinnostunut menemään armeijaan.Hannele Muilu / Yle

"Menen vain, jos pakotetaan"

– Olin ensin vähän sokissa. Mietin, että tuleeko kirje tosiaan kaikille, kertoo Philip Palmgren.

Hänen mukaansa nuorille on ollut epäselvää, pakotetaanko armeijaan vai onko se vapaaehtoista.

– Ajattelin, että jos minut pakotetaan sotaväkeen, niin se on ok. En ole kuitenkaan kiinnostunut asepalveluksesta.

Hän perustelee kantaansa sillä, että Ruotsi on puolueeton maa eikä puolustus ole niin tärkeää juuri nyt.

– Luotan siihen, että meillä on hyvät suhteet muihin maihin enkä näe tarvetta kasvattaa asevoimia. Armeijassa on nykyisellän tarpeeksi sotilaita.

Kirjeistä on Palmgrenin kaveripiirissä tullut suuri puheenaihe. On keskusteltu siitä, mitä kukin on valinnut ja kuinka suurella todennäköisyydellä armeijaan päätyy. Osa kavereista on ollut armeijaan hakemisen kannalla, osa ei.

Isabella Appelgren-Gustafsson
Isabella Appelgren-Gustafsson miettii vielä, haluaako armeijaan.Hannele Muilu / Yle

"Olen liian laiska"

– Olin järkyttynyt. En tiennyt että kaikki saavat kirjeen, sanoo Isabella Appelgren-Gustafsson.

Hänestä on vaikea tehdä päätöstä armeijaan hakemisesta.

– Taidan kallistua siihen, etten ole kiinnostunut. Olen liian laiska.

Armeija näyttäisi hänen mukaansa kuitenkin hyvältä cv:ssä. Toinen etu olisi monipuolinen treenaaminen ja muu koulutus.

Miinuspuolella on, että armeija vie paljon aikaa. Ystävätkään eivät ole olleet kovin kiinnostuneita.

Appelgren-Gustafssonin mielestä on kuitenkin hyvä, että kirje tuli sekä naisille että miehille.

– Miksi vain pojat menisivät? Me naiset olemme yhtä iso osa yhteiskuntaa, hän sanoo.

Astrid Magnuson
Astrid Magnuson ei halua asepalvelukseen.Hannele Muilu / Yle

"Ei ole mitään suurta uhkaa"

– Kaikki sanoivat, että kirje tulee. En silti uskonut. Kun sain kirjeen, olin heti aika varauksellinen, sanoo Astrid Magnuson.

Hän ei aio hakeutua asepalvelukseen.

– Minulla ei ole koskaan ollut kiinnostusta armeijan käymiseen. En pidä sitä erityisen kivana.

Hänen mielestään armeijan pitää pohjautua vapaaehtoisuuteen.

Nuorilla on hänen mukaansa kuitenkin maanpuolustustahtoa.

– Useimmat suhtautuvat puolustusvoimiin myönteisesti.

Hän tietää, että Ruotsin puolustuskyky kaipaa vahvuutta.

– Mutta ei ole mitään suurta uhkaa Ruotsia kohtaan.

Ketään ei tarvitse pakottaa

Puolustusvoimien rekrytoinnista vastaava Bengt Forssten arvioi, ettei ketään tarvitse nyt pakottaa sotilaskoulutukseen.

– Riski pakottamiseen näyttää hyvin pieneltä. Mutta jos kiinnotus olisi vähäisempää, meidän pitäisi pakottaa, Forssten sanoo.

– Osa pettyy nyt päätökseen, ettei pääse mukaan.