Kokoomuksen ex-puoluesihteeri: Ranskan presidentti Macron voi tehdä poliittisen vallankumouksen

Ranskan uusi presidentti toimii uuden globaalin ja digitaalisen maailman keinoilla ja ehdoilla, mutta onnistuuko hän?

Ulkomaat
Emmanuel Macron
Emmanuel MacronEric Feferberg / AFP

Ranskan presidentinvaalien yllätysvoittajan Emanuel Macronin liikkeitä seurataan silmä kovana eri puolilla Eurooppaa.

Macron sekoittaa poliittista pakkaa ja hakee valtaa avoimesti, kaikkiin ranskalaisiin vetoamalla vanhoista puoluejaoista piittaamatta. Hallitukseen Macron on poiminut poliitikkoja vasemmalta oikealle ja myös riippumattomia uusia nimiä.

Sotku vai vallankumous

Ranskasta on tullut yllättävä eurooppalaisen politiikan ja demokratian laboratorio, jota tutkijat ja poliitikot seuraavat. Kokoomuksen entinen puoluesihteerin, Ellun Kanojen toimitusjohtajan Taru Turusen mielestä Macron toimii “niin eri tavalla” kuin puolueet ovat perinteisesti toimineet.

– Luulen, että jos Macron epäonnistuu, se tuo hirvittävän määrän hajaannusta ja sotkua. Jos Macron onnistuu, silloin hän tekee vallankumouksen.

Tujunen julkaisi Evan toimitusjohtajan Matti Apusen ja Sdp:n entisen puoluesihteerin Mikael Jungnerin kanssa vuosi sitten pamfletin Pelastakaa edes puolueet, jossa kysyttiin provokatiivisesti, miksi Tahdon-kampanja toimii, mutta puolueet eivät.

Tasa-arvoista aviolliittoa ajanut Tahdon-kampanja perustui joukkoistukseen ja ihmisten kokoamiseen asian taakse yli puoluerajojen.

Uudet valtaannousijat, kuten Macron, tuntuvat vetävän enemmän Tahdon-kampanjaa kuin perinteistä politiikkaa.

"Sormeilee oikeisto-vasemmisto janaa"

Kalevi Sorsa säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander on samaa mieltä Tujusen kanssa siitä, että nyt on perinteisen poliittisen kentän uusjako käynnissä. Macron on kirjoittamaton kortti, jonka onnistuminen on vielä epävarmaa.

– Macron jakaa ja ryhmittää kenttää uudelleen. Tässä sormeillaan ja ryhmitellään myös uudella tavalla oikeisto-vasemmisto janaa.

Sen seurauksena ranskalainen vasemmisto tulee Majanderin mukaan ryhmittymään kokonaan uudella tavalla.

Vanhan puoluejärjestelmän murtuminen ei sinällään ole uusi ilmiö. Brexit ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valtaannousu ovat myllertäneet valtarakenteita Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös globaalisti.

Uusi pelikenttä

Macron kaatoi presidentinvaaleissa näkyvimmän eurooppalaisen populistin Marine Le Penin.

Majanderin mielestä Ranskassa on nähty nykypolitiikan monimuotoisuus.

– Tämä ei ole enää nelikenttä, vasen-oikea, liberaali-konservatiivi, vaan siihen heijastuu kaikenlaista muuta, muun muassa nationalismi ja europpalaisuus, Majander pohtii.

Macron-ilmiö myös Suomessa

Tujunen sanoo melkein hilpeästi, että Macron ilmiö on jo levinnyt, myös Suomeen.

– Se on jo täällä. Luulen, että se on jo joka paikassa, jos sitä ilmiöksi voi sanoa. Uudenlainen tapa toimia ja rikkoa vanhoja toimintamalleja alkaa näkyä politiikassa Suomessa.

Politiikan uusi valta ottaa ihmiset mukaan, kannustaa “tee se itse kulttuuriin” eikä pelkää yhdistää erilaisia aatteita joustavasti. Vanha valta suojelee politiikan järjestelmää, puolueita ja instituutioita ja avautuu kansalle vain vaaleissa.

Uusi valta ajattelee, että ihmisillä on halua ja kykyä osallistua politiikkaan, vanhan vallan mielestä valitut hallitsevat mandaatillaan ja viisaudellaan.

Politiikan buffetpöytä

– Nykyään me otamme niinkuin buffetpöydästä vähän tota ja vähän tota. Macron on onnistunut poimimaan sieltä buffetpöydästä juuri sellaisen lautasellisen erilaisia asioita, jotka ihmisiä kiinnostavat. Hän on saanut ihmiset irtautumaan perinteisestä poliittisesta ajattelusta ja lähtemään liikkeeseensä.

Majander ei innostu politiikan kuluttajuudesta, koska se tekisi politiikasta lyhytnäköistä ja poukkoilevaa.

– Minusta on huolestuttava ilmiö, että demokratia olisi tälläistä shoppailua. Jos saadaan huono tuote, se voidaan sitten saman tien palauttaa, hylätä heti, eikä vasta neljän vuoden kuluttua seuraavissa vaaleissa.

Keistä kaikista pidät juuri nyt?

Ihmisten liikehdintä ei ole pysähtynyt vaaleihin, ei Yhdysvalloissa eikä Euroopassa. Ylen puoluekannatusmittauksessa on näkynyt pitkään, että yhä kasvava joukko vastaajia ei halua tai pysty kertomaan, ketä he äänestävät. Pitäisikö heiltä kysyä monikossa, mitä puolueita he äänestäisivät, jos vaalit olisivat nyt?

Tujunen naurahtaa.

– Juuri siitä tässä muutoksessa on minun mielestäni kysymys.