Suomessa on satoja kansallispukuja – ja lisää tulee

Suomeen syntyy koko ajan usia kansallispukuja satojen entisten lisäksi. Uusimpia kansallispukuja on nyt esillä Suomen Käsityön museossa Jyväskylässä.

kansallispuvut
Kansallispukuja.
Isto Janhunen / Yle

Suomessa on yli 400 kansallispukumallia. Runsaat puolet näistä suomenkielisiltä alueilta, ja loput suomenruotsalaisilta alueilta. Suomenruotsalaisilla pitäjillä onkin kaikilla oma kansallispukunsa.

Suomen käsityön museo Jyväskylässä marssittaa suurnäyttelyssään esiin yli 50 kansallispukua eri puolilta maata. Paino on uusimmissa tulokkaissa.

Kansallispuvulla on aina historiallinen esikuva

Vaikka uusia kansallispukuja syntyy jatkuvasti, mitä tahansa ei kansallispuvuksi voi sanoa.

– Kansallispuku perustuu tutkittuun aineistoon, ja niille pitää löytyä aidot esikuvat. Joko meillä on oikeat alkuperäiset vaatekappaleet malleina, tai sitten on löydyttävä riittävät arkistotiedot, sanoo kansallispukukonsutti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta.

Kansallispuvuiksi hyväksyttävät puvut ovat toisintoja kansan käyttämistä juhlapuvuista. Kun nykyään kootaan uusi pukumalli, sen kokoaminen ja valmistaminen tapahtuu kansallispukuraadin ohjauksessa ja valvonnassa.

– Parhaillaankin ollaan kokoamassa uutta, Johanneksen naisen kansallispukua. Mallipuku on lähes valmis, ja siitä tulee upea kokonaisuus!, sanoo Kangas.

Kansallispuku syntyi 1800-luvun lopulla

Suomalaisen kansallispuvun syntymäpäiväksi on yleisesti hyväksytty 5.8.1885. Tuolloin Suomessa vieraili Venäjän keisaripari, joita vastassa oli kansanpukuihin pukeutuneita nuoria naisia.

Kansallispuku sai muotonsa Suomen itsenäisyyspyrkimysten aikana. Pukujen tarkoituksena oli vahvistaa suomalaista identiteettiä, samaan tapaan kuin sitä vahvistavat vaikkapa lippu ja kansallishymni.

– Nykyään katsotaan miten laaja kooste kansallispuku on erilaisista asioista, kuten materiaaleista ja käsityön taidoista, sanoo Suomen käsityön museon kansallispukuraadin varapuheenjohtaja, tutkija Leena Holst.

Meiltä ja maailmalta

Suomalainen kansallispuku ei syntynyt umpiossa. Materiaaleja, tyylejä ja tekniikoita tuli maailmalta niin maitse kuin meritse – usein tosin viipeellä ja matkalla muuntuneina.

– Meidän kansallispukumme ovat sekä kansallisia että kansainvälisiä, sanoo Holst.

Suomalaisen kansallispuvun ulkoasussa korostuvat raidat. Ne kertovat Holstin mukaan käsityötaitoon liittyvästä rytmi- ja matemaattisesta tajusta.

– Hyvä tekijä pärjäsi, kun hänellä oli kyky paneutua työhön, paljon harjaannusta ja hyvät materiaalit.

Suomalainen kansallispuku -näyttely Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 20.5.–3.12.2017. (siirryt toiseen palveluun)