Mitä Iranin presidentinvaalit tarkoittavat Suomelle ja neljä muuta kysymystä Iranin vaaleista?

Iranissa äänestetään tänään tärkeissä presidentinvaaleissa. Tulos vaikuttaa niin Iranin ja lännen suhteisiin, ydinsopimukseen kuin suomalaisyritysten toimintaan Iranissa.

Ulkomaat
iranilaisia äänestäjiä
Iranilaiset naiset kävivät äänestässä uudesta presidentistä perjantaina Teheranissa. Abedin Taherkenareh / EPA

Tänään perjantaina miljoonat iranilaiset äänestävät maansa linjasta. Vastakkain on kaksi suurta linjaa – maltillinen ja kovemman linjan Iran. Yle vastaa viiteen kysymykseen Iranin tärkeistä vaaleista.

1. Kaksi vanhaa uskonoppinutta – ketkä ovat ennakkosuosikit?

Vaaleissa on kaksi selvää ennakkosuosikkia. Maltillisempaa linjaa edustaa istuva presidentti Hassan Ruhani, kun taas konservatiivien toivoksi on noussut uskonoppinut Ebrahim Raisi.

Ruhanin hallinto on pyrkinyt sovittelevampaan politiikkaan lännen kanssa. Hänen johdollaan Iran neuvotteli historiallisen ydinsopimuksen. Iran suostui rajoittamaan kiisteltyä ydinohjelmaansa ja vastineeksi siihen kohdistuneita kansainvälisiä pakotteita on purettu.

Monet iranilaiset ovat kuitenkin pettyneitä siihen, että pakotteiden purkaminen ei ole vielä heijastunut toivotulla tavalla tavallisten iranilaisten arkeen.

Ruhani edustaa myös sisäpolitiikassa maltillisempaa linjaa, mutta mikään vallankumouksellinen uudistaja hän ei ole. Ruhanin kaudella on nähty varovaisia sosiaalisia helpotuksia – moraalipoliisit partioivat hieman vähemmän ja koteihin tehdään vähemmän ratsioita. Mutta Iran on yhä tiukan itsevaltainen maa, jossa monia ihmisoikeuksia on rajoitettu.

Iranin presidentti Hassan Ruhani
Presidentti Hassan Ruhani äänesti perjantaina Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Hän pyrkii toiselle kaudelle presidentiksi. Abedin Taherkenareh / EPA

Konservatiivisempi Raisi edustaa puolestaan nationalistisempaa ja länteen epäluuloisemmin suhtautuvaa suuntausta. Raisi ei aio romuttaa ydinsopimusta, mutta haluaa kovempaa linjaa suhteessa länteen. Hän olisi konservatiivisemman Iranin takuumies.

Raisin nousu presidentinvaalitaistossa on pienoinen yllätys. Hän on tehnyt uransa lain parissa, eikä ole ollut näkyvä hahmo.

Raisin nimi on ollut esillä, kun on arvuuteltu seuraajaa Iranin vaikutusvaltaisimpaan tehtävään Iranin korkeimmaksi hengelliseksi johtajaksi. Tästä merkkinä pidettiin sitä, että Raisi nimitettiin viime vuonna johtamaan Iranin vaikutusvaltaisinta ja varakkainta uskonnollista säätiötä Astan Quds Razavia. Hänellä uskotaan olevan läheiset suhteet Iranin nykyiseen korkeimpaan johtajaan, ajatolla Ali Khameneihin.

Raisin mainetta tahraa se, että hänen epäillään sekaantuneen oppositiovankien joukkoteloituksiin 1980-luvulla.

Konservatiivien ehdokas Ebrahim Raisi
Konservatiivien ehdokas Ebrahim Raisi esitteli mustetta sormessaan äänestyksen jälkeen. Hän on toinen Iranin presidentinvaalien ennakkosuosikeista. Abedin Taherkenareh / EPA

2. Puntarissa historiallinen ydinsopimus – miksi Iranin vaalit ovat tärkeät maailmalle?

Iso kysymys on Iranin suhde länteen ja erityisesti Yhdysvaltoihin. Vaikka konservatiivisempi Raisi ei romuttaisi ydinsopimusta, hänen valintansa vaikeuttaisi todennäköisesti suhteita.

Iranin konservatiivileiri on arvostellut sopimuksen ehtoja epäedullisiksi Iranille. Tilannetta ei helpota se, että samalla tavalla myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on arvostellut ydinsopimuksen ehtoja huonoksi.

Iran on vaikutusvaltainen peluri Lähi-idässä. Tällä saralla ei kuitenkaan ole odotettavissa dramaattisia käännöksiä. Valitaan kumpi hyvänsä, Iran jatkaa todennäköisesti muun muassa tiivistä tukeaan Syyrian hallinnolle.

Lähi-idässä on ollut vahvasti pinnalla viime vuosina sunnienemmistöisen Saudi-Arabian ja shiiavaltio Iranin välinen vastakkainasettelu. Jos konservatiivisempi linja voittaa, liennytystä tällä akselilla on vaikeampaa saavuttaa.

3. Työpaikat ja toimeentulo – Mikä iranilaisia äänestäjiä kiinnostaa?

Iranissa tärkein vaaliteema on ollut talous, ei ulkopolitiikka. Ruhanin kaudella taloudessa on tapahtunut edistystä. Esimerkiksi Iranin korkea inflaatio on laskenut ja öljyn vienti kasvanut kohisten. Silti työttömyys on korkealla ja esimerkiksi ruuan hinta on noussut, kertoo sanomalehti The Financial Times (siirryt toiseen palveluun).

Kärkiehdokkaat tarjoavat hyvin erilaisia reseptejä talouden kohentamiseen. Asetelma on itse asiassa yllättävän samanlainen kuin monessa länsimaassa globalisaation kannattajien ja vastustajien välillä.

Ruhani uskoo, että avautuminen ja ulkomaiset investoinnit siivittävät vielä Iranin talouden nousuun.

Raisin mielestä vastaukset löytyvät keskusjohtoisesta taloudesta Iranin sisältä. Raisi pyrkii näyttäytymään köyhien puolustajana, joka on luvannut luoda miljoonia työpaikkoja, jakaa rahaa köyhille ja kitkeä korruptiota. Monia lupauksia on pidetty epärealistisina.

Iranilainen nainen kampanjoi presidentti Hassan Ruhanin puolesta Teheranissa.
Iranilainen nainen kampanjoi presidentti Hassan Ruhanin puolesta Teheranissa. Abedin Taherkenareh / EPA

4. Iranissa odottavat isot markkinat – mitä Iranin vaalit tarkoittavat Suomelle?

Iranin tilanne heijastuu Lähi-itään, joka puolestaan tärkeä alue maailmanpolitiikan kannalta.

Iran on 80 miljoonan ihmisen väestöllään Saksan kokoinen valtio, jossa on paljon nuorta ja koulutettua väestöä. Iranin markkinoiden avautuminen hiljalleen on iso mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille.

Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut Elinkeinoelämän keskusliiton EU:n ja kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio arvioi, että avoimempaa talouslinjaa edustavan Ruhanin voitto olisi suomalaisten yritysten etu. Jos Iran ottaisi talouspolitiikassaan sulkeutuneemman linjan, se vaikeuttaisi myös suomalaisten yritysten toimintaan.

– Toinen epävarmuustekijä, joka kasvaisi, olisi suhde Yhdysvaltoihin. Kovempi linja heitä kohtaan lisäisi riskiä siitä, että Yhdysvallat palauttaisi tai lisäisi talouspakotteita Irania kohtaan. Se taas hankaloittaisi kaupankäyntiä, Vuorio sanoi.

Iranin korkeimman johtajan, ajatolla Ali Khamenein ja hänen edeltäkänsä Ruhollah Khomeinin kuvat
Iranin korkeimman johtajan, ajatolla Ali Khamenein ja hänen edeltäkänsä Ruhollah Khomeinin kuvat koristivat seinää kadulla Teheranissa. Korkein johtaja on Iranin tärkein vallankäyttäjä. Abedin Taherkenareh / EPA

5. Ehdokkaita rajattu – ovatko nämä vapaat vaalit?

Iranin islamilainen tasavalta on monimutkainen ja omaperäinen sekoitus uskonoppineiden hallitsemaa teokratiaa ja demokratian elementtejä, mikä näkyy myös vaaleissa. Presidentillä on vaikutusvaltaa, vaikka korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei on kaikkein tärkein vallankäyttäjä Iranissa.

Iranin vaaleja rajoitetaan aina jo etukäteen. Tälläkin kertaa vaaleihin ilmoittautui yli 1 600 ehdokasta, mutta heistä vain kuusi päästettiin ehdolle. Valinnan tekee konservatiivien käsissä oleva vaikutusvaltainen Valvojien neuvosto, jonka jäsenistä puolet nimittää korkein johtaja. Itse äänestystä on pidetty yleensä suhteellisen reiluna, vaikka poikkeuksiakin on.

Esikarsinnan vuoksi vaaleissa ei nähdä radikaalimpia muutoksia ajavia ehdokkaita. Myöskään naisia ei ole vielä koskaan päästetty presidenttiehdokkaaksi. Hallinnon kovemmat arvostelijat ovatkin kehottaneet äänestäjiä jäämään kotiin.

_Jutussa on käytetty lähteinä uutistoimisto AP:ta, Britannian yleisradioyhtiö BBC:tä (siirryt toiseen palveluun), The Financial Timesia (siirryt toiseen palveluun), Al Jazeeraa (siirryt toiseen palveluun) ja The New York Timesia (siirryt toiseen palveluun)._