Kokevatko päätoimittajat joutuvansa painostetuiksi? Yle kysyi suurilta mediataloilta

Suurten mediatalojen päätoimittajat kertovat saavansa työssään välillä tiukkaakin palautetta. Jotkut kokevat jopa joutuneensa suoranaisen painostuksen kohteeksi.

päätoimittajat
Henkilö lähettää postia älykännykällä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Tällä viikolla julkistettu Yle-raportti ja Ylegate-kirja ovat nostaneet taas julkiseen keskusteluun poliitikkojen ja elinkeinoelämän pyrkimykset vaikuttaa tiedotusvälineiden juttujen sisältöihin.

Keskiviikkona viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vannoi Ylen riippumattomuutta käsitelleessä A-teema -ohjelmassa, ettei ole koskaan lähestynyt toimituksia niin sanotusti "lankoja pitkin". Jotkut toimittajat olivat asiasta eri mieltä.

Yle päätti kysyä suurten suomalaisten tiedotusvälineiden päätoimittajilta, ovatko he saaneet poliitikoilta, elinkeinoelämältä tai etujärjestöiltä yhteydenottoja, jotka voi tulkita painostukseksi.

Nopealla aikataululla toteutettu sähköpostikysely lähetettiin 14 suuren tiedotusvälineen päätoimittajalle. Heistä kymmenen vastasi ennen tämän jutun julkaisua.

Veteen piirretty viiva

Kyselyn perusteella suurin osa päätoimittajista ei koe joutuneensa varsinaisen painostuksen kohteeksi. Sen sijaan lähes kaikki kertovat saaneensa työssään tiukkaa palautetta.

– Palautetta – vihaistakin – tulee välillä niin poliitikoilta, elinkeinoelämältä kuin etujärjestöiltäkin, mutta sitä ei voi lukea painostukseksi, sanoi Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vastauksessaan.

Jotkut vastaajista huomauttivat, että vaikuttamisen ja painostamisen ero on veteen piirretty viiva.

– On makuasia, ovatko jotkut yksittäiset yhteydenotot sellaisia, että ne voi tulkita painostukseksi – vaikuttamisyritykseksi kylläkin, huomautti Savon Sanomien vastaava päätoimittaja Seppo Rönkkö.

Selkeää painostusta kokenut vain muutama

Selkeää painostusta kertoivat kokeneensa Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa, Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola sekä Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

On tervettä, että päätoimittajalla on laajasti yhteyksiä yhteiskunnassa.

Pekka Mervola

Mervola huomautti, että päätoimittajan tehtävä on kestää painostusta ja vaikuttamista.

– On tervettä, että päätoimittajalla on laajasti yhteyksiä yhteiskunnassa ja hän myös tietää, miten eri asiat koetaan eri puolilla, Mervola totesi.

Ville Pernaan mukaan yhteydenottoja, moitteita ja kriittistä palautetta tulee niin poliitikoilta, elinkeinoelämältä kuin etujärjestöiltäkin.

– Useimmiten niitä tulee vasta jutun julkaisun jälkeen, mutta jotkin yhteydenotoista tulevat jo ennen juttujen julkaisua ja niistä osaa voi pitää painostuksena, Pernaa sanoi.

Palaute muuttuu painostukseksi, jos siihen liittyy elementti, jossa uhataan käyttää poliittista vaikutusvaltaa tai päätösvaltaa.

Atte Jääskeläinen

Minkälaisia vaikutusyritykset ovat?

Atte Jääskeläinen kertoi kokeneensa painostusta, joka on ollut esimerkiksi viittaamista Ylen rahoitukseen sisällöistä keskusteltaessa.

– Palaute muuttuu painostukseksi, jos siihen liittyy elementti, jossa uhataan käyttää poliittista vaikutusvaltaa tai päätösvaltaa asiassa, joka liittyy sisältöön, Jääskeläinen kirjoitti vastauksessaan.

Jääskeläinen kertoi kohdanneensa tällaista painostusta toisinaan, mutta ei kuitenkaan yleisesti.

Vaaditaan virheettömien juttujen muuttamista kohteelle edullisimpaan suuntaan perusteetta.

Ville Pernaa

Pernaan mukaan painostusyrityksissä vaaditaan usein jonkin tietyn näkökulman lisäämistä juttuun.

– Vaaditaan virheettömien juttujen muuttamista kohteelle edullisimpaan suuntaan perusteetta, Pernaa selitti.

Pernaa arvelee, että mielikuviin halutaan vaikuttaa niin voimakkaasti, koska ajatellaan, että positiivinen mielikuva on muutettavissa rahaksi tai poliittiseksi pääomaksi.

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoi saaneensa vuosien varrella useita hyvinkin tiukkoja yhteydenottoja. Kemppaisen mukaan yhteydenotot kuuluvat päätoimittajan työhön.

Kemppainen muisteli esimerkiksi Ylen nykyisen toimitusjohtajan Lauri Kivisen olleen hanakka lähestymään toimitusta Nokian viestintäjohtajana työskennellessään. Kemppainen työskenteli tuolloin Ylessä taloustoimituksen päällikkönä ja uutispäätoimittajana.

– Keskustelimme toisinaan pitkään. Pidimme molemmat päämme. Teimme työtämme. Ei se painostusta ollut, Kemppainen totesi.

Ovatko yhteydenotot muuttuneet?

MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan kokemuksen mukaan epäasialliseksi miellettävät vaikuttamisyritykset ovat vähentyneet hänen uransa aikana dramaattisesti.

Kymmeneen vuoteen ei ole tullut eteen yhtään.

Merja Ylä-Anttila

– Kymmeneen vuoteen ei ole tullut eteen yhtään, Ylä-Anttila vastasi.

Myös Helsingin Sanomien Kaius Niemen mukaan tavat ovat ehkä jopa siistiytyneet menneisiin vuosikymmeniin verrattuna.

Aamulehden Jouko Jokisen mukaan nykyajan uusi piirre on, että päättäjät ovat usein aktiivisia blogeissaan ja sosiaalisessa mediassa.

Ylen Atte Jääskeläisen mukaan Yle-veron käyttöönotto on näkynyt palautteessa.

– On yleistynyt puhe, jossa puhutaan Ylen toimivan verorahoilla, ja edellytetään siltä sisällöllisesti sen perusteella jotain.