30 vuotta Rantasalmen seurakunnan palveluksessa: urut ja kanttori
Rantasalmen kirkossa aloittivat palveluksensa reilut kolmekymmentä vuotta sitten lähes yhtä aikaa nuori kanttori Pekka Rönkkönen ja uudet urut. Pekka Rönkkönen palvelee edelleen, mutta ne urut ehtivät olla vain muutaman vuoden – ennen kirkon tulipaloa.
Nyt Rantasalmen kirkossa voi kuulla ranskalaistyylisten urkujen sointia. Niiden rakentamisessa kanttori Pekka Rönkkönen sai olla mukana suunnittelusta asti. Soittimesta tuli miehen mielen mukainen ja se on palvellut nyt kaksikymmentäkolme vuotta. Edellisten urkujen tuho oli dramaattinen.
- Kauniina iltapäivänä 27. kesäkuuta 1984 kirkonkylän ylle ajautui yksi hyvin musta pilvi. Salama löi kerran. Se oli täysosuma kirkkoon. Kolmessa tunnissa kirkko tuhoutui täysin, kertoo Pekka Rönkkönen. Päivä on säilynyt muistoissa.
Pekka Rönkkönen oli tullut Rantasalmelle ensimmäiseen virkaansa vuonna 1978 vasta kanttoriksi valmistuttuaan. Kirkkoon oli juuri hankittu uudet urut ja ne valmistuivat 1980.
- Se oli hyvä soitin, mutta silloiseen kirkkoon pieni. Yhtenäiseen suureen kirkkosaliin mahtui 2500 henkeä. Urut sijaitsivat ylhäällä parvella kirkon pääoven yläpuolella. Nuori kanttori oli uudesta työkalusta hyvillään, mutta sitä iloa ei kestänyt kauan.
Nuotteja säästyi, kuoropuvut menivät
- Kirkkoherraa ei heti tavoitettu, mutta itse läksin heti palopaikalle. Palopäällikön luvalla menin kirkkoon ja kannoin nuotteja ulos, kertoo Rönkkönen. Ehtoolliskalusto ja muuta pientä varustusta saatiin myös turvaan .
Palokunta pelasti vanhan alttaritaulun. Sen pelastamista palokunta oli juuri kevättalvella harjoitellut ja nyt tiedot tulivat hyvään käyttöön.
- Tein vielä tosi tyhmästi ja menin takaisin mustan savun täyttämään kirkkoon hakemaan kuoropukuja urkujen takaa naulakosta, kertoo Pekka Rönkkönen. Lehteriltä piti kuitenkin kääntyä takaisin, kun katosta putoili jo palavia laudankappaleita.
- Vaimo haukkui, ja syystä, että pitikö sinne vielä mennä. Mutta ei sitä tullut siinä tilanteessa ajatelluksi. Onneksi tässä vielä ollaan, kiittelee Rönkkönen.
Vanhat nuotit, uudet urut
Rönkkösen palosta pelastamia urkukokoelmien nuotteja käytetään edelleen. Muu onkin uutta. Suuri kirkko jaettiin useammaksi tilaksi. Sisällä ilme on moderni, vaikka 1904 rakennettu uusgoottilainen ulkokuori säilyi. Viiden vuoden jälleenrakennustyön jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön loppiaisena 1989. Vakuutukset olivat kunnossa, eikä kirkon – ja urkujen – korjaus maksanut yhtään.
Kanttorillakin oli taas uusi työkalu. Tällä kertaa urut ovat tilaan nähden reilun kokoiset. Soitin sijaitsee kirkkosalin sivulla permannon tasolla. Kuulijoiden kanssa syntyy läheisempi yhteys.
- Minä pidän ranskalaisesta urkumusiikista. Näitä urkuja tehdessä vedin vähän itseen päin, sanoo Rönkkönen leikkisästi. Äänikerrat sopivat moneen tyyliin, mutta ranskalainen soi erityisen kauniisti.
- Toivottavasti Rantasalmelle hakeutuu taas kanttoriksi ranskalaisen urkumusiikin ystävä. Tervetuloa vaan, Rönkkönen toivottaa, ja jää soittamaan Jean-François Dandrieun soljuvaa musiikkia.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Pettuleipää koululaisille Lustossa
Koululaisten leipä on tiukassa Metsämuseo Luston pettupajoissa. Jauhojen raaka-aine pitää irrottaa puusta ja jalostaa leivän jatkeeksi. Työvaiheita on monia ja monet niistä raskaita, kuten isojen pöllien kuoriminen ja käsikivillä jauhaminen.
Olavinlinnan keittiöremonttiin lisärahaa 300 000 euroa
Olavinlinnan kunnostustöihin on esitetty määrärahaa hallituksen lisäbudjettiesityksessä. Valtiovarainministeriön pohjaesitykseen lisättiin Olavinlinnan osalle 300 000 euroa, jolla korjataan keittiön asbestiongelmia.
ESEn kaukolämpö kävi kaupaksi edellisvuotta heikommin
Lämmin talvi näkyy yhtiön tuloksessa. ESE-konserni maksaa omistajalleen Mikkelin kaupungille vähän yli 4 miljoonaa euroa osinkoina ja lainan korkoina. Osingon osuus on lähes 2,9 miljoonaa.
“MPY:n rahat piti laittaa valokuituun”
Sulkavalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kari Partanen on harmissaan, että alueellisten puhelinyhtiöiden rahat paloivat maailmalla maakunnallisen kuituverkon sijasta.
MPY:n johto sai sapiskaa omistajilta
Osuuskunnan luottamuslauseesta huolimatta yhtiö joutuu muuttamaan hallintorakennettaan. Osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä tulee olemaan jatkossa eri hallitus.
Puumalassa laskettiin hintalappu kuntaliitosneuvotteluille
Laskennassa otettiin huomioon luottamushenkilöiden kulut. Matkakustannukset suurin menoerä.
Metsähaketta palaa entistä enemmän Etelä-Savossa
Ensiharvennusten pienpuuta palaa eniten. Kantojen osuus hakkeesta on 5 prosenttia.
Etelä-Savo kritisoi liikennepoliittista selontekoa
Itä-Suomen osuus kehittämishankkeiden rahoista on vain 1,5 prosenttia. Suomen maanteiden liikenteestä 12,5 % ajetaan Itä-Suomessa.
MPY:n johdolle selkeä luottamuslause osuuskuntakokouksessa
Ennätysvilkas osuuskuntakokous myönsi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle luottamuslauseen äänin 365 - 138. Jäsenen vaatimaa erityistilintarkastusta ei tehdä, mutta yhtiö laatii uuden omistajastrategian syksyyn mennessä.
MPY:n tappioita ruoditaan osuuskuntakokouksessa
Osuuskunnan jäsen vaatii erityistilintarkastusta ja hallituksen aseman selvittämistä. Taustalla on yhtiön historiallisen suuret tappiot, jotka syntyivät liiketoiminnan laajentumisesta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.