Yleistä |

80 vuotta luotettavaa uutisvälitystä

YLE on välittänyt uutisia jo noin 80 vuoden ajan. 1920-luvulla toiminta alkoi radiossa lukemalla STT:n uutiskatsausta. YLE:n omat TV-uutiset tulivat yleisön koteihin 1950-luvun lopulla. YLE:n oma radiouutisten toimitus käynnistettiin vajaa vuosikymmen myöhemmin. Teksti-TV:ssä uutiset alkoivat näkyä 1980-luvulla ja internetissä 1990-luvun lopulla.

Mies katsoo printterillä tullutta uutistoimistosähkettä
Uutistoimistojen sähketekstit luettiin ennen internetaikaa printtiliuskoista. Kuva: YLE


Uutisten välittämisestä uutisten tuottamiseen

Yleisradiotoiminta alkoi Suomessa 1920-luvun alussa. Valtioneuvosto myönsi vuonna 1921 radioamatöörien perustamalle yhdistykselle toimiluvan, joka salli sen jäsenten perustaa pieniä radioasemia. Amatöörien toiminnalle rakentui myös viittä vuotta myöhemmin perustettu Oy Suomen Yleisradio eli Finlands Rundradio Ab.



Yleisradion velvoitteisiin laskettiin aivan alusta pitäen uutisten välittäminen. Ensimmäisessä, vuodelta 1926 peräisin olevassa yhtiöjärjestyksessä tämä muotoiltiin juhlavasti "hyödyllisten tiedonantojen toimittamiseksi". Ongelmaksi muodostui enää vain se, miten tämä ylevä periaate käytännössä hoidettaisiin.

Yleisradiossa päädyttiin jatkamaan Suomen Radioyhdistyksen aloittamaa käytäntöä: Suomen Tietotoimisto koosti niin kansainvälisiltä tietotoimistoilta kuin Suomestakin saamastaan aineistosta uutiskatsauksen, jonka Yleisradion kuuluttaja sitten luki iltalähetyksen lopuksi kello 21.45, suomeksi ja ruotsiksi.



Talvisota toi uusia haasteita uutistoiminnalle, sillä radio oli ensisijaisesti se väline, jonka avulla suomalaiset pyrittiin pitämään perillä tapahtumien kulusta. Moni suomalainen hankkikin sotavuosina radion pysyäkseen paremmin perillä tapahtumien kulusta.



Näiden haasteiden tiedostaminen näkyi käytännössä lisääntyneenä lähetysmääränä, etenkin kasvaneena uutisten määränä. Kun vuonna 1939 oli lähetetty suomenkielisiä uutisia ja tiedotuksia 363 tuntia, seuraavana vuonna määrä oli kasvanut jo 661 tuntiin. Ruotsinkielisten uutisten määrä lisääntyi samana aikana 278 tunnista 492 tuntiin.



Yleisradio aloitti omat radiouutisensa 60-luvun puolivälissä, mutta säilytti edelleen kanavillaan osan STT:n uutislähetyksistä. Tuolloin ohjelmatoiminnan sääntöihin kirjattiin pääperiaatteet, jotka yhä pitävät kutinsa: uutisten oli noudatettava "puolueettomuutta, asiallisuutta ja sopivaa muotoa". Uutinen tuli myös julkistaa mahdollisimman nopeasti, mutta nopeutta ei saanut korostaa asiallisuuden kustannuksella. Lisäksi varsinkin ulkomaanuutisissa oli odotettava toisen lähteen vahvistusta, jos tapahtumien kulusta oli vähääkään epäselvyyttä tai saatu tieto oli ristiriitaista.

Hivuttautuminen omaan uutistoimintaan oli merkittävää sikälikin, että lähetysten määrä oli jatkuvassa kasvussa: kun 1950-luvulla uutisia oli luettu suomeksi ja ruotsiksi viidesti päivässä, 1960-luvun puolivälissä radiouutisten määrä oli kasvanut viiteentoista.

YLE:n ja STT:n väliset suhteet olivat usein jännittyneet: YLE vahvisti jatkuvasti omaa uutistoimintaansa ja vähensi riippuvuuttaan STT:stä. 1960-luvulla asetelma oli jo kääntynyt sellaiseksi, että radiossa luetuista uutisista vain neljät pohjautuivat STT:n toimittamaan materiaaliin. Viimeistä kertaa STT:n uutisia luettiin Yleisradiossa 31.12.2003.

YLE:n pääuutiskanava radiossa on Radio Suomi. Sillä 20 maakuntaradiota, joista kukin tarjoaa myös alueellisia uutisia arkisin 11 kertaa päivässä ja lisäksi lauantaiaamuisin. Ruotsinkielisiä alueita on viisi ja ne toimivat YLE Radio Vegan taajuuksilla. Ylä-Lapissa toimii puolestaan Saamen radio ja pääkaupunkiseudulla monikielinen Capital FM. YleX -kanavalle YLE Uutiset tuottaa omat, nuoremmalle kohderyhmälle räätälöidyt radiouutiset.



Kamerakierros käynnisti TV-uutiset

Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset vuonna 1958 nimellä Suomen Televisio. Seuraavaa vuotta voidaan pitää TV-uutisten syntyvuotena, koska syyskuussa 1959 alettiin lähettää Kamerakierros-ohjelmaa.

Jokaisena arki-iltana tuleva uutiskatsaus oli kestoltaan kolmen minuutin mittainen. Virallisesti television uutistoimitus perustettiin vuotta myöhemmin, syyskuussa 1960. Tuolloin toimitukseen kuului kaikkiaan kymmenen henkeä. Aivan kuten radiouutistenkin puolella, tarjonta oli pitkälti Suomen tietotoimiston varassa. Kansainvälisistä tietotoimistoista ainoana käytettävissä oli United Press International.

Vielä 1960-luvun puolivälissä television uutislähetykset olivat vain 15 minuutin mittaisia: suomenkieliset uutiset lähetettiin kello 18.15 ja 21.15, ruotsinkielinen lähetys oli sijoitettu alkuiltaan. Paria vuotta myöhemmin tarjontaa täydennettiin puoli yhdeltätoista alkavilla myöhäisuutisilla.

Vuonna 1969 Yleisradio aloitti puolen tunnin mittaisen päälähetyksensä, jonka esitysaika oli ensin iltayhdeksältä, mutta siirtyi vajaan vuosikymmenen jälkeen tutumpaan puoliyhdeksään.

Ajankohdan valinta oli ilmeisen onnistunut: puoli yhdeksän lähetystä yritettiin nimittäin vielä 1990-luvullakin siirtää alkamaan kahdeksalta, mutta raivoisan yleisöpalautteen vuoksi tämä oli peruttava.

Uutislähetysten muuttaminen värillisiksi alkoi toukokuussa 1977 vappuviikonlopun päälähetyksistä. Kehitys oli kuitenkin suhteellisen ripeää, ja vajaata vuotta myöhemmin enää maanantain lähetys oli mustavalkoinen.

Vuonna 1981 Yleisradio sai kilpailijan Pöllölaaksosta, kun Mainos-TV aloitti omat uutisensa. Yleisradio onnistui kuitenkin pitämään kilpailijansa suitsissa: se ei ollut myöntynyt MTV:n ehdottamaan puoli kymmenen lähetysaikaan, vaan määräsi lähetyksen alkamaan itselleen edullisemmin iltakymmeneltä. MTV ei myöskään saanut läpi toivettaan puolen tunnin lähetysajasta, vaan kestoksi jäi 20 minuuttia.

Viittomakieliset uutiset aloitettiin nykymuodossaan 1994. Aluksi uutiset tulivat vain arkipäiväisin, vuoden kuluttua ne laajennettiin lähetettäväksi vuoden jokaisena päivänä. Talousuutisten ystävät saivat haluamansa, kun kello 17:n lähetykseen lisättiin vuonna 1998 viiden minuutin erillinen talousosio, Viiden talous. Kello kuuden lähetys sai omat talousuutisensa kahta vuotta myöhemmin.

Vuonna 2000 Yleisradio aloitti television alueuutiset, jotka nyt kattavat koko maan.

Digitaalinen televisiotoiminta aloitettiin elokuussa 2001 uudella YLE24-kanavalla. YLE24-digikanava lähetti uutisia arkisin Aamu-TV:ssä puolen tunnin välein ja sen jälkeen tasatunnein aina puolilleöin saakka. YLE24-kanava lopetettiin 27.4.2007.

Syksyllä 2007 analogisen jakelun päätyttyä television illan uutistarjonta uudistettiin perusteellisesti. YLE toi kello 18:aan uuden puolen tunnin uutislähetyksen, johon ydistettiin talous- ja kulttuuriosio sekä pääuutiset viitottuna. Kello 18.50 TV2:lla alkoi puolestaan toinen uusi puolen tunnin lähetys, johon sisältyvät alueelliset tv-uutiset, urheilu ja sää.

Puoli yhdeksän uutiset jatkoivat perinteisellä tavallaan.



Teksti-TV toi jatkuvan uutisseurannan



YLEn Teksti-TV aloitti toimintansa 7.10.1981. Ensisijaisena kohdeyleisönä olivat Suomen sadattuhannet kuulovammaiset. Nykyisin Teksti-TV:tä seuraa päivittäin yli miljoona katsojaa.



Aluksi YLEn Teksti-TV:n sivumäärä oli 80. Kymmenen vuotta myöhemmin sivumäärä oli jo 800. Nykyään lähetyksessä on noin 1 600 sivua. Alusta saakka ovat olleet mukana uutiset, sää, urheilu, lotto, valuutat, ohjelmatiedot, ruokavihjeet ja kuulovammaisten palvelusivut.



Yöllinen uutisseuranta aloitettiin tammikuussa 1995. Aikaisemminkin toimitus oli päivystänyt öisin mm. Suomen EU-ratkaisun etenemistä, Irakin sotaa ja Jukolan viestiä.



Lokakuun alusta 1996 YLE Teksti-TV:n sivut ovat löytyneet myös internetistä.





Uutisia internetissä jo 10 vuotta



YLE aloitti uutistoiminnan internetissä yli 10 vuotta sitten. Ensimmäiset uutiset ilmaantuivat TV-uutisten internetsivuille vuonna 1996. Tuolloin internetiin laitettiin uutislähetysten sähkeitä.



Kaksi vuotta myöhemmin lokakuussa vuonna 1998 varsinainen uutistoiminta internetissä alkoi. TV-uutisten, radion ja Teksti-tv:n uutistarjonta yhdistettiin Yle Uutiset -nimikkeen alle ajantasaiseksi ja 24 tuntia vuorokaudessa toimivaksi palveluksi. Alkuaikoina internetuutisten kävijämäärät olivat pieniä.

Vuonna 2000 uutisten internetpalvelu siirrettiin YLE24-brändin alle ja uuden ilmeen mukaiseksi. Sivuille alkoi ilmestyä päivän polttavien uutisten lisäksi erikoissivustoja esimerkiksi Venäjän presidentinvaaleista, kolumneja, kesäkalenteri kesätapahtumista ja vuoden lopulla koko vuoden tärkeimmät uutiset kokoava Uutisvuosi.



Vuonna 2007 YLE luopui STT:n käytöstä uutistoiminnassa ja perusti oman uutistoimiston. Kaikki uutistoiminta yhdistyi YLE Uutiset -nimikkeen alle ja tämä näkyi myös nettiuutisten ilmeessä.



YLEn verkkouutisten ulkoasua on uudistettu tiuhaan tahtiin vuosien mittaan. Sivut ovat saaneet uuden ilmeen lähes vuosittain. Viimeisin ulkoasu-uudistus tehtiin marraskuussa 2008. Aiemmilta sivuilta tuttujen uutisosastojen eli kotimaan, ulkomaiden, kulttuurin, talouden ja ympäristön lisäksi uusilla sivuilla on uusina osastoina yhdistetty talouden ja politiikan osasto, viihde sekä terveys- ja hyvinvointi.





Uutishistorian tärkeitä vuosilukuja



1928

1920-lukua voidaan pitää radion syntymävuosikymmenenä. Suomen Yleisradion lähetykset Lahden radioasemalta aloitettiin 22.4.1928.

1934

Uusi valtionjohtoinen Oy. Suomen Yleisradio Ab. (vuodesta 1944 Oy. Yleisradio Ab. ja 1.1.1994 alkaen Yleisradio Oy) perustettiin jatkamaan yleisradiotoimintaa.

1958

Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset 1.1. nimellä Suomen Televisio.

1959

Tv-uutiset sai alkunsa, kun Suomen Television Kamerakierros-ohjelmaa alettiin näyttää syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1959.

1965

Koko maan peittävä rinnakkaisulaverkko valmistui. Yhtiö aloitti oman uutistoiminnan. Nimet TV-ohjelma 1 ja TV-ohjelma 2 otettiin käyttöön.

1975

2 000 000:s radiolupa lunastettiin. Ensimmäisinä paikallisradioina aloittivat toimintansa 2.1. Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla sekä 1.10. ruotsinkielinen Radio Mellannyland.

1981

Tekstitelevisiotoiminta käynnistyi lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä.

1990

1.6. Yleisradio jakoi radio-ohjelmansa kolmelle kanavalle ohjelmatyyppien ja kohderyhmän mukaan. Kanavien nimiksi tulivat Radio Ylen Ykkönen (klassisen musiikin ja puheohjelmien kanava), Radiomafia (nuorison ja populaarimusiikin kanava) ja Radio Suomi (uutis-, ajankohtais- ja aluekanava).

1993

1.1. Yleisradio sai television ykkös- ja kakkosverkon (kanavat TV 1 ja TV 2) kokonaan käyttöönsä MTV:n ohjelmien siirtyessä kolmosverkkoon (MTV3-kanava). 2.9. alkaen MTV Oy jatkoi kaupallisen televisiotoiminnan harjoittamista omalla valtakunnallisella toimiluvalla.

1996

Ensimmäiset uutiset julkaistiin TV-uutisten internetsivuille.

1997

Ykkösen Aamu-tv aloitti. TV Finlandin digitaaliset lähetykset Eurooppaan alkoivat. Ruotsinkielinen radiokanava Riksradion uudistui Radio Vegaksi ja Radio Extremiksi.

1998

YLE aloittaa ajantasaisen ja ympärivuorokautisen uutistoiminnan internetissä. 12.10. Suomen ensimmäinen digitaaliradio YLEn Radio Peili aloitti lähetyksensä.

1999

1.1. YLEn jakelutekniikasta muodostettu tytäryhtiö Digita Oy aloitti toimintansa. 1.10. YLEn uusi logo otettiin käyttöön. Kaksi uutta digitaalista radiokanavaa, Ylen Klassinen ja Radio Aino, aloittivat toimintansa.

2007 - 2008

Suomessa siirryttiin kokonaan digitaalisiin tv-lähetyksiin.

Pääuutiset

Kotimaa

Poliisi Kuopion lapsisurmista: Äiti pidätetty, teki itse ilmoituksen

Muistokynttilöitä kahden surmatun lapsen kotitalon edustalla Kuopiossa sunnuntaiaamuna.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä