Helsinki |

Aalto-yliopiston rehtori yt-neuvottelujen jälkeen: "Edessä on toiminnan supistaminen"

Aalto-yliopisto supistaa tutkimustoimintaansa ja tehostaa tilojensa käyttöä. Tämä kaikki sen lisäksi, että yliopisto irtisanoo yt-neuvottelujen päätyttyä enintään 190 työntekijää. 130 henkilöä siirtyy lisäksi joko eläkkeelle tai heidän määräaikaisuutensa päättyy.

Aalto-yliopiston pääkampus Espoon Otaniemessä.
Aalto-yliopiston pääkampus Espoon Otaniemessä maanantaina 18. tammikuuta 2016. Otaniemessä toimivat neljä tekniikan korkeakoulua, osa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta sekä Kauppakorkeakoulun kandidaattiopetus. Kuva: Emmi Tulokas / Lehtikuva

Valtion leikkaukset pakottavat Aalto-yliopiston supistamaan tutkimustyötä ja tehostamaan tilankäyttöä. Nyt päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena työn loppuvat enintään 190 ihmiseltä. Lisäksi toista sataa siirtyy joko eläkkeelle tai heidän määräaikaiset työsopimuksensa päättyvät.

Toiminnan supistamisen syy on julkisen rahoituksen supistuminen 66 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 mennessä.

– Olemme kääntäneet kaikki kivet, jotta löytäisimme leikkauskohteita muualta kuin opetuksesta ja tutkimuksesta. On aivan selvä, että kun yliopistoon kohdistuu näin mittavat leikkaukset, ei meillä ole muuta keinoa kuin supistaa toimintaamme, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Teeri kertoo, että yt-neuvottelujen ulkopuolelle jätettiin tarkoituksella professorit. Tarkoitus oli näin turvata yliopiston ydintoiminnan tulevaisuus eli tutkimuksen ja opetuksen korkea taso.

– Jonkinasteinen toiminnan supistaminen on edessä. Me teemme hitaammin ja vähemmän emmekä yhtä laveasti kuin aiemmin, arvioi Teeri.

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri
Kuva: Janne Lehtinen

Tarkoitus on selvittää, miten yliopisto takaa akateemisen toiminnan ja saa esimerkiksi tuntiopetuksen järjestettyä niin, että se vie vähemmän voimavaroja. Teeren mukaan lähiviikkojen neuvotteluissa tarkentuvat uudet toimintatavat.

– On ollut aikamoinen yllätys, että valtio leikkaa näin mittavasti. Yliopistot tuottavat juuri sitä osaamista, mitä Suomi tässä tilanteessa tarvitsee, jotta päästäisiin uudelleen kasvuun ja saataisiin uusia työpaikkoja. Näin suuret ja mittavat leikkaukset koulutukseen ja osaamiseen, joka on Suomen tähänkin saakka kantanut kansainväliseen menestykseen, on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, painottaa Teeri.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä