Helsinki |

Aalto-yliopistosta lähtöpassit sadoille

Aalto-yliopiston yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Koko henkilöstöä koskeneiden neuvottelujen tuloksena työt loppuvat 190 henkilöltä. Lisäksi eläköitymisten sekä muun muassa määräaikaisten työsuhteiden päättymisten myötä henkilöstön määrä vähenee arviolta 130 henkilöllä vuoden 2018 loppuun mennessä.

Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopisto Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Aalto-yliopiston yt-neuvotteluiden päättyminen merkitsee lähtöpasseja sadoille työntekijöille. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä professoreita lukuunottamatta eli kaikkiaan noin 4 100 henkilöä. Alkuperäiseksi vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 350 henkilöä.

Tämän hetkisen arvion mukaan henkilöstön vähennystarve on enintään 190 henkilöä. Irtisanomiset toteutetaan pääsääntöisesti helmikuun aikana.

Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päätymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenee noin 130 henkilöllä vuoden 2018 loppuun mennessä.

Yliopistojen pääsopijajärjestö JUKO:n pääluottamusmies Tapani Niemisen mukaan pahimmassa tapauksessa irtisanottuja olisi voinut olla paljon nykyistä enemmän.

– Täytyy pitää huoli, että tuotanto esimerkiksi julkaisuina ja opinnäytteinä laskisi mahdollisimman vähän. Tämä lienee yksi syy siihen, että työnantajapuoli alunperin rajasi professorit neuvottelujen ulkopuolelle, pääluottamusmies toteaa.

Toimenpiteillä Aalto-yliopisto saavuttaa arviolta 17 miljoonan vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa.

Henkilöstökulujen leikkaukset kattavat noin neljänneksen yliopistoon kohdistuvasta julkisen rahoituksen 66 miljoonan euron leikkauksesta vuoteen 2018 mennessä.

– Näin mittavat leikkaukset jo aikaisemmin vuosina 2014-2015 tehtyjen säästöjen lisäksi asettavat henkilöstön kantokyvyn äärirajoille, sanoo Aalto-yliopiston rehto Tuula Teeri tiedotteessa.

Lisäksi Aalto-yliopisto joutuu säästämään tila- ja ostokuluissa, käyttämään sijoitustoiminnan tuottoja sekä hakemaan lisärahoitusta.

– Esimerkiksi opetuksessa kurssien määrä vähenee, mutta pääosin samat asiat yritetään opettaa sitten siten, että esimerkiksi kursseilla on hieman enemmän osanottajia. Jos esimerkiksi kahdessa oppiaineessa tehtiin aiemmin omat räätälöidyt kurssit, niin nyt tehdään yhdessä sellainen, jossa on kummallekin olennaiset asiat, pääluottamusmies Tapani Nieminen kertoo.

Juttua täydennetty kello 12.30 pääluotamusmiehen kommenteilla.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä