New Articles |

Aaltojen alla: nimettömät ja hukatut

Missä makaa suuri itävaltalainen purjelaiva? Entäpä brittihöyry Therapia? Kokkolan lähivesillä odottaa vielä moni hylky löytymistään. Laivojen uppoamisista on sekä kirjallista että perimätietoa.

Kuvassa englantilaisten barkassista Halkokarin kahakassa sotasaaliiksi saatu tykki.
Halkokarin kahakasta jäi sotasaaliiksi myös englantilaisten tykki. Kahakalla on oma osuutensa merihistoriassamme.

Moni uponnut laiva on vuosikymmenten ja -satojen aikana hajonnut tyystin ja merenpohjaan on jäänyt kenties vain tavara tai pari kertomaan haverista.

Mikä laiva oli nimeltään, mihin se oli matkalla, miten miehistön kävi? Kysymyksiin ei välttämättä löydy koskaan vastausta.

Kirjattua tietoa maailman meriä seilanneista aluksista tosin löytyy kaukaakin historiasta. Laivoja voi jäljittää erilaisten luetteloiden avulla.

- Olen kuulut huhuja, että Kokkolan vesillä voi olla parisenkymmentäkin löytymätöntä hylkyä, sanoo sukellusta ja vedenalaista valokuvausta harrastava Timo Sillanpää Kokkolan Merisaukoista.

Yksi etsityimmistä on itävaltalainen purjelaiva Arciduca Rodolfo, jonka kerrotaan uponneen samana toukokuun päivänä 1891 kuin höyrylaiva Björn.

- Meriselityksen mukaan uppoamispaikka on 10 meripeninkulmaa Tankarista pohjoiseen. Merenpohja on kävelty perusteellisesti, siellä se ei ole, sanoo Pertti Santamaa.

Ei ollut laiva - oli kivi

Hukkateillä on myös brittiläinen höyrylaiva Therapia, jonka väitetään uponneen puutavaralastissa 25 meripeninkulmaa Tankarin majakasta.

- Merisaukot ovat etsineet sitä vuosikymmenet. Ensimmäiset parikymmentä vuotta haettiin Ulkokallan ja Ohtakarin väliltä, Santamaa muistelee.

Therapian kohtalosta kerrotaan myös toisenlaista tarinaa. Sen mukaan laiva vain juuttui kiinni, irtosi, seilasi myrskyn viemänä Merenkurkun ja Kokkolan välillä, pääsi lopulta määränpäähänsä Englantiin ja myytiinkin muutaman kerran.

Hylkyjen löytyminen on vesillämme onnenkauppaa. Huipputeknologian avulla homma onnistuisi helpommin mutta maksaisi maltaita.

- Meri on laaja ja näkyvyys heikko. Pitäisi olla viistokaiut ym. mutta niin arvokkaisiin tavaroihin ei pienellä sukelluskerholla ole varaa, sanoo Arvo Hyytiä Kokkolan Merisaukoista.

- Tavallisella kaikuluotaimella näkee vain peruspohjasta nousevat kohteet, jotka voivat olla mitä vaan. On käyty kiviäkin katsomassa, sanoo Timo Sillanpää.

Suomen suurin laivasto

Keski-Pohjanmaalla osataan laivanrakennus. Jo vuodelta 1539 peräisin olevasta Carta Marinasta löytyy merkintä laivojen rakentamisesta näillä seuduilla.

1700-luvulla Kokkolassa veistettiin vuosittain Tukholmaan parisenkymmentä alusta. Huippuvuonna valmistui 34 laivaa. Kun Kokkola sai 1765 tapulioikeudet, alkoi kauppalaivaston huima kehitys. Kokkolassa olikin vuonna 1801 koko Ruotsin valtakunnan neljänneksi suurin ja Suomen suurin kauppalaivasto.

Kokkolassa on myös eletty ajat jolloin tuliterät laivat tuhottiin itse etteivät ne päätyisi vihollisen käsiin. Omia aluksia upotettiin ja poltettiin esimerkiksi Isonvihan aikana (1713 - 1721).

- Sannanrannalla makaa Isonvihan aikainen hylky, josta on jäljellä köliä ja jonkin verran laudoitusta, kertoo museoassistentti Merja Passoja K.H Renlundin museosta.

Hylyllä saattaa olla osuutensa Krimin sodan aikaiseen Halkokarin kahakkaan vuonna 1854. Englantilaiset yrittivät nousta maihin Kokkolassa ja paikalliset odottivat väijytyksessä.

- Kerrotaan, että kokkolalaisten sotasaaliikseen saama englantilaisten barkassivene juuttui kiinni kauppa-alus Kuunarin hylkyyn. Isonvihan aikaisesta hylystä on siihen aikaan ollut näkyvissä korkeintaan uloimmat kaaret, eli kyseessä saattaa olla siis Kuunarin hylky. Tämä on olettamus, joka vaatisi tarkempaa tutkimusta, Passoja pohtii.





Lähteet: Museovirasto: vedenalaislöytöjen rekisteri / Pekka Toivanen: Laivanrakennus keski-Pohjanmaalla 1600-luvulla / theshipslist.com / Hylky.net / Jari Ojala: Myötätuulesta myrskyyn - Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: New Articles

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä