Helsingin Sanomat kirjoittaa keskiaasialaisesta kriisistä otsikolla Kirgisian johdon heikkous paljastui.

Kirgiisi- ja uzbekkiryhmien yhteenotoilla on kiistatta kytkentöjä huhtikuun vallanvaihtoon. Rauhattomuudet puhkesivat Bakijevin perinteisillä tukialueilla, joille uusi johto ei ole vielä saanut ulotetuksi otettaan. Etelän etninen jako sai poliittisen sävyn jo viime kuussa, kun Bakijevin kannattajat yrittivät etelässä vallata paikallisia hallintorakennuksia ja uzbekit asettuivat näkyvästi puolustamaan uusia vallanpitäjiä.

Kansanryhmien vanha keskinäinen epäluulo on hedelmällistä maaperää tahalliselle sekasorron levittämiselle. Siihen joillakin on tahtoa poliittisista syistä, toisilla aineellisen edun vuoksi. Pääkaupungin johtajanvaihdokset ovat säännönmukaisesti johtaneet häikäilemättömin keinoin käytyyn valtakamppailuun Kirgisian liikemies- ja rikollisklaanien kesken.

Venäjä otti Kirgisian uuteen hallitukseen aluksi myönteisen kannan. Presidentti Dmitri Medvedev torjui kuitenkin viikonvaihteessa Otunbajevan pyynnön lähettää Venäjän joukkoja hillitsemään etelän yhteenottoja.

Medvedev on perustellut Venäjän sivussa pysymistä sanomalla, että Kirgisian väliaikaisen hallituksen on pystyttävä omilla toimillaan todistamaan kykynsä hallita ja valtansa hyväksyttävyys. Näyttää siltä, ettei Venäjä pidä Kirgisian vallanvaihdosta välttämättä vielä loppuun saatettuna.

Ay-liikkeen uudet haasteet

Uutispäivä Demari vaatii, että kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen on päästävä suuntamaan muutosta talouden myllerryksessä.

Finanssikriisin seurauksena maailmassa on menetetty 34 miljoonaa työpaikkaa ja työllisyys heikkenee edelleen. Kymmenet miljoonat sosiaalisen nousun alkuun päässeet ihmiset ovat suistuneet takaisin äärimmäiseen köyhyyteen. Kriisin sekä siihen limittyvien globalisaation haittojen vuoksi työelämä on muuttunut epävarmaksi ja työntekijöiden oikeuksia rikotaan järjestelmällisesti.

Kansainvälinen kamppailu järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeuden sekä reilun työelämän puolesta on nykytilanteessa välttämätöntä. Jotta ay-liike pystyy vaikuttamaan riittävästi, sen tulee osata tulkita globalisaatiota.

Ay-vaikuttajia ympäri maailmaa kokoontuu ITUCin kongressiin Vancouveriin ensi viikolla. Suomesta osallistuu kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen edustajia. Haasteelliseen ajankohtaan osuva kokous antaa viitteet siitä, onko ITUC riittävän vahva ja yhtenäinen vaikuttamaan perusteelliseen muutokseen globalisaatiossa.

Suomea, englantia, ruotsia, venäjää

Salon seudun sanomat ottaa varovaisesti kantaa viime päivien kielikeskusteluun.

Kielipolitiikka porhalsi näkyvästi otsikoihin, kun kokoomuksen puoluekokous asettui viime viikonvaihteessa yhdessä kannanotossaan vastustamaan niin sanottua koulun pakkoruotsia. Puoluejohto torjui linjanmuutoksen, mutta keskustelu ryöpsähti.

Lisää höyryä pakkoruotsikeskusteluun antoi elinkeinoelämän EK. Sen mukaan pakkoruotsi nakertaa muiden kielten elintilaa ja on enemmän haitaksi kuin hyödyksi niissä pyrkimyksissä, joiden kanssa elinkeinoelämä käytännössä painii.

Valtion kaksikielisyys on monella tavalla ihan toisen kokoluokan asia kuin jotkut arjen tilanteet. Arjen tarpeet taas osoittavat, että niissä virallisella kaksikielisyydellä ei pitkälle pötkitä.