Turun Sanomat uutisoi, että kunnat ostavat yhä useammin perhehoidon palveluita firmoilta, jotka rekrytoivat sijaisperheitä. Aikaisemmin kunta etsi perheet itse.

Firmojen on kritisoitu kalastelevan suuremmilla palkkioilla samoja sijaisperheitä, joiden kanssa kaupunki voisi muuten asioida ilman välikäsiä. Koska perheistä on pulaa, ei kaupungille tällä logiikalla jäisi muuta vaihtoehtoa kuin ostaa palvelu kalliimmalta yritykseltä.

Lehti jatkaa, että perheiden palkkiot eivät kuitenkaan juuri eroa toisistaan. Niin palvelun myyjä kuin ostajakin arvelevat perheiden hyppäävän yritysten kelkkaan siksi, että ne pystyvät usein tarjoamaan kuntaa paremmat tukipalvelut, esimerkiksi lomitus- ja tukiperhetoiminnan.

Lähiruokamarkkinat kasvavat

Ilkan pääkirjoituksessa kerrotaan, että lähiruokaa löytyy entistä useammin eteläpohjalaispöydistä. Lähiruokamarkkinat ovat paisuneet Suomessa viidessä vuodessa 70-80 miljoonan euron "harrastelusta" liki 200 miljoonan euron kaupaksi.

Lehti uskoo, että EU-lainsäädäntö antoi lähiruoalle selviytymismahdollisuuden. Tiukoista säädöksistä tunnetut EU-direktiivit sorvattiin riittävän pyöreiksi. Vaikka Keski- ja Etelä-Euroopasta löytyy mammuttiluokan kauppaketjuja, yksi ominaispiirre alueen elintarvikekaupassa on. Lähiruoka on ollut perinteisesti osa elintarviketuotantoa. 

Elintarviketeollisuuden tuotantoketjut ovat pitkiä, ja teollisuudelta edellytettävä hygieniataso on korkea. Lähiruualla tuotannon ja kuluttajan välinen etäisyys kutistuu sekä ajallisesti että paikallisesti minimiin.

Mitä paremmin lähiruokamarkkinat tulevaisuudessa vetävät, sitä ponnekkaammin myös kauppaketjut tarttuvat lähiruokaan. Näin uskoo edelleen Ilkka. Tuottajilta ei kysellä markkinointimaksuja, vaan lähiruuasta tulee kilpailuvaltti ja sen tuottajasta tasaveroinen kumppani. Kauppaketjuille lähiruoka ei tule koskaan olemaan volyymibisnestä.

Täydellistä plagiaatintunnistus- järjestelmää on mahdoton rakentaa.

Gradun kopiointi hankaloituu entisestään

Aamulehti uutisoi, että Tampereen yliopisto tukkii pian gradujen plagioinnin porsaanreiät. Vuonna 2007 käännöstieteitä opiskellut Juhani Zarianov kopioi internetistä tietoja pro gradu-tutkielmaansa. Ohjaaja huomasi kopioinnin ennen työn hyväksymistä, minkä jälkeen Zarianov joutui tekemään gradunsa uudestaan. Hän sai uuden gradunsa valmiiksi ja valmistui maisteriksi helmikuussa 2011. Viime vuoden marraskuussa Zarianov paljastui valelääkäriksi.

Ensi vuonna gradun kopiointi hankaloituu entisestään, sillä Tampereen yliopisto hankkii yhdessä Turun yliopiston kanssa plagiaatintunnistusjärjestelmän. Aiemmin vastaavan järjestelmän ovat ottaneet käyttöön Åbo Akademi ja Oulun yliopisto.

Aamulehti uskoo, että plagiaatintunnistusjärjestelmä ei lopeta opinnäytteiden ja tutkielmien kopiointia, sillä täydellistä järjestelmää on mahdoton rakentaa. Räikeimmät tapaukset voidaan silti varmistaa. Plagiaatintunnistusjärjestelmä otetaan käyttöön Tampereen yliopistossa ensi vuoden aikana.

Mukavuus synnyttää tulosta

Kuopiolainen filosofian tohtori Reijo Koskelo kirjoittaa Savon Sanomissa, että työntekijöiden hyvinvointi ja työn tuottavuus ovat suuria haasteita.

Työssä hyvinvointiin vaikuttavat hyvin moninaiset asiat. Ihmisen terveyden kannalta työn olisi oltava kokonaisvaltaisesti mielekästä. Jaksamiseen vaikuttavat muun muassa työn henkinen kuormittavuus, ergonomisesti onnistuneet ratkaisut sekä työntekijän omat elintavat.

Koskelo kirjoittaa, että työhyvinvointi on avainasemassa, kun organisaation tavoitteena on tuloksellinen toiminta. Kun henkilöstö voi hyvin, on heillä enemmän resursseja käytettävissään työtehtävien hoitamiseen, puhumattakaan siitä, että sairauspoissaolot ja niistä aiheutuvat kulut vähenevät. Työhyvinvointiin panostettu yksi euro tuottaa yrityksille kuusi euroa.

Kun työyhteisön kokee mielekkääksi, työ itsessään sujuu jouhevasti ja siihen on helppo paneutua. Mukavuus synnyttää tulosta.