Kotimaa

Aamun lehdet: Guggenheim kaatui epäluuloon ja varovaisuuteen

Lehdissä toivotaan, että tuki taiteenteolle vahvistuu, vaikka Guggenheim-hanke äänestettiinkin kumoon. Lisäksi pääkirjoituksissa ihmetellään jääkiekon MM-kisoihin liittyvää ahneutta.

Helsingin Sanomat on selvästi pahoillaan Guggenheim-hankkeen kohtalosta. Lehti hakee selitystä Euroopan talouskurimuksesta ja suljettavia tehtaita ja menetettyjä työpaikkoja koskevista uutisista.

”Meistä on tullut epäluuloisia ja varovaisia. Guggenheimin vastustus liittyy tähän henkiseen murrokseen.”  Helsingin antamat rukkaset ovat nolo asia Guggenheim-säätiölle, mutta ne myös kertovat kansainvälisille verkostoille että Suomeen ei kannata tulla. Näin kirjoittaa Hesari, joka pelkää kiinnostavimpien näyttelyiden nyt kiertävän Helsingin kaukaa.

Historia olisi osoittanut toisenkin tien. ”Taloudelliseen kasvuun sekä tieteiden ja taiteiden menestykseen on Suomessa lähes aina liittynyt se, että olemme osanneet tarttua tilaisuuksiin, olemme ottaneet vastaan vieraita vaikutteita ja ottaneet niistä oppia.”

Iltalehti taas näkee tapahtuneen kouluesimerkkinä siitä, kuinka käy, kun pienessä piirissä vaivihkaa valmisteltu hanke yritetään runnoa pikavauhtia kunnallisen päätöksentekoproseduurin läpi vaalien alla. Esiselvityksestä jäi Iltalehden mukaan myös sellainen maku, että taide on alistettu maabrändäyksen ja matkailubisneksen välineeksi.

Lehti toivoo, että lapsi eli taiteiden edistäminen ei mene nyt pesuveden mukana vaan Guggenheimille rahaa luvanneet yksityiset mesenaatit olisivat valmiita tukemaan taidetta myös ilman amerikkalaisbrändiä. Taiteilijoiden itsensä esittämä Checkpoint Helsinki – ideapaperi olisi Iltalehden mielestä omintakeinen ja hyvä pohja jatkokehittelylle.

Ollilan uroteko ei haalistu

Savon Sanomat nostaa päivän henkilöksi Jorma Ollilan, joka luopuu Nokian hallituksen puheenjohtajuudesta tänään Nokian yhtiökokouksessa. Yli neljännesvuosisadan kestänyt ura Nokian palveluksessa päättyy aikana, jota leimaa epätoivoinen viivytystaistelu amerikkalaista Applea ja eteläkorealaista Samsungia vastaan.

Savon Sanomat kirjoittaa, että vaikka tänään ryvettäisiin kuinka syvällä, Ollilan ansiot eivät himmene. Kauppatieteilijän ja diplomi-insinöörin koulutuksen saanut ”superlahjakkuus” pestattiin Nokiaan vuonna 1986 ja kuutta vuotta myöhemmin koko Nokia oli hänen komennuksessaan. Nokia ei kuitenkaan koskaan henkilöitynyt yhteen mieheen, niin kuin Microsoft Bill Gatesiin ja Apple Steve Jobsiin, kirjoittaa Savon Sanomat. Nokian menestys perustui joukkuepeliin, Ollilan kokoama ”dream team” nosti sen maailman merkittävimmäksi matkapuhelinyhtiöksi,

”Hajonneen dream teamin tilalle olisi pitänyt löytää uusien, nälkäisten johtajien joukko. Siinä ei onnistuttu.”

Rahamiesten MM-kisat

Rahanahneus lyö leimansa jääkiekon MM-kisoihin, pahoittelee Kaleva. Suomen peleihin halvimmatkin liput maksavat 150 euroa ja se on Kalevan sanoin sikamainen hinta näinä aikoina. Jääkiekon ystäviä rangaistaan myös niin, että ilmaiseksi näkyvät vain Suomen pelit, semifinaalit ja loppuottelut. Jos haluaa nähdä kaikki ottelut, on hankittava maksullinen kanavapaketti.

”Se, minkä kuvitellaan tekevän hyvää jääkiekkoliiketoiminnalle, on poissa koko kansaa yhdistävästä urheilullisesta riemusta.” 

Samasta asiasta purnaa myös Ilkka sanoen, ettei Suomen Jääkiekkoliitto ole mikään tervehenkisiä nuoria kasvattava aatteellinen järjestö vaan liittoa ohjaa yritysmaailman voiton tavoittelu. Se näkyy televisiosopimuksissa ja lippujen hinnoissa.  Ilkka kritisoi eettisten arvojen poissaolon näkyvän myös siinä, että kahden vuoden kuluttua kisasirkus viedään Euroopan viimeiseen diktatuuriin Valko-Venäjälle.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä