Vasemmistopuolueiden ja niitä lähellä olevan ammattiyhdistysliikkeen johtajien puheet ovat kuuluneet vappuun jo yli sata vuotta. Vappupuheista on pääteltävissä poliittisen ilmaston muutoksia tai ainakin poliitikot yrittävät aistia kansalaisten mielissä olevia yhteiskunnallisia valtavirtoja, Keskisuomalainen kirjoittaa.

Puheiden yhteinen teema oli tänä vappuna kansalaisten eriarvoistuminen ja aivan erityisesti talouselämän johtajien kohtuuttomat taloudelliset edut.

Keskisuomalaisen mukaan pisimmälle meni Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, joka nostatteli ahneuden ja markkinavoimien vastaista kansanliikettä.

Yritysjohtajien palkat, bonukset ja muut edut olivat vappupuheiden keskeisiä teemoja muuallakin. Ne olivat myös SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen, samoin kuin eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman (sd.) puheiden ydinsanoma.

Myös kokoomuksen ministerien puheissa oli sama viesti kuin vasemmistolaisilla puhujilla. Keskisuomalaisen mielestä tästä saa vaikutelman, että hallituspuolueet olivat sopineet yhteisestä poliittisesta viestistä: kannetaan huolta tuloerojen kasvusta ja erityisesti talouselämän johdon rajattomasta ahneudesta.

Harvojen edut uhka yhteisyydelle

Ilta-Sanomien mielestä vapun luonne on muuttunut vasemmiston omimasta palopuhepitoisesta työväenjuhlasta vapaamuotoisen kevätkarkelon suuntaan.

Lehden mukaan tätä muutosta kuvaa se, ettei poliittisen vapun kohu-uutinen tullut vasemmiston piiristä, vaan uutiseksi nousi se, ettei keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi huolinut Paavo Väyrystä (kesk.) puhumaan maalaisliittolaisen Kyösti Kallion patsaalle.

Vasemmiston puheet eivät antaneet aineksia eritellä niiden punaisuuden sävyä, Ilta-Sanomat toteaa.

Koko vasemmisto on kahden miehen vasenryhmää lukuun ottamatta kokoomusjohtoisessa hallituksessa. Siksi demaripuhujien ei tarvinnut yrittää profiloitua suhteessa vasemmistoliittoon eikä sen suhteessa demareihin. Kun samalla puolella ollaan, piti yrittää osoittaa hallituksen hyviä töitä, lehti jatkaa.

Ilta-Sanomat muistelee, kuinka entisaikaan kommunistit olivat usein oppositiossa ja demarit hallituksessa, mikä johti keskinäiseen nokitteluun vappuretoriikassa. Ennen vanhaan työmiehelle vaadittiin vappuna lisää, mutta tänä vappuna ohuelta kermakerrokselta vaadittiin liikoja pois.

Aikaisemmin yritysjohtajien kuului vaatia kohtuullisuutta palkansaajien vaatimuksiin, mutta nyt kohtuuden tajua puuttuu palkansaajapuolueiden mielestä ylimmällä tasolla.

Se, miten kohtuudesta puhuivat tänä vappuna niin demarit kuin kokoomuskin, osoittaa, että harvojen kohtuuttomat edut tulkitaan ongelmaksi yhteiskunnan yhteisyyden kannalta, Ilta-Sanomat toteaa.

Vasemmisto menettänyt tehtävänsä

Aamulehti pohtii puolestaan sitä, miksi vasemmisto on väljähtynyt ja alennustilassa. Lehden mukaan työväen vappu on nykyisin kuin korkki auki unohtunut puolityhjä simapullo: ei pirskahtele eikä houkuttele nauttimaan.

Vain kourallinen uskollisia vaeltaa vanhasta muistista kuuntelemaan rituaalisyistä pidettyjä poliittisia puheita. Mahtavat marssit ja joukkokokoukset ovat pelkkä haipuva muisto, Aamulehti maalailee.

Lehden mukaan työväenliikkeen suuren juhlan alennustila kuvaa koko työväenliikkeen tilaa. Vasemmistopuolueiden yhteinen kannatus ei ole koskaan ollut niin pieni kuin se on nyt. Eikä uutta auringonnousua ole odotettavissa.

Aamulehden mielestä helpoin pikaselitys vasemmiston alamäelle on karismaattisten poliitikkohahmojen puute. Syvempää selitystä lehti hakee vasemmiston kyvyttömyydestä seurata maailman muutosta.

Hyvinvointiyhteiskunnan valmistuessa vasemmisto on menettänyt historiallisen tehtävänsä, eikä tilalle ole keksitty uutta uskottavaa missiota, Aamulehti toteaa.