- Espanjan pankkien tukemisella ostetaan vain lisäaikaa velkakriisin hoitamiseen - jälleen kerran, arvioi Savon Sanomat pääkirjoituksessaan. Samansuuntaisiin ajatuksiin päätyy moni muukin lehti.

 Savon Sanomien mukaan jos myllerrys vielä pahenee, on seuraavana jonossa Italia, jonka pelastamiseen euromaiden rahkeiden ei uskota riittävän.

- Niin sanottiin tosin jo myös Espanjasta, lehti muistuttaa.

Pienet ja suuret eri asemassa

Helsingin Sanomat toteaa puolestaan pääkirjoituksessaan, että Espanjan uusin apupaketti osoitti jo, että suuria ja pieniä maita kohdellaan eri tavoin.

- Espanja ei joutunut holhoukseen, kuten samasta syystä apua pyytänyt Irlanti, eikä Espanjaa pakoteta toteuttamaan taloutensa kuriohjelmaa yhtä tiukasti kuin esimerkiksi Belgia.

Helsingin Sanomien mukaan jos pankki- ja velkakriisi laajenee suuriin maihin, pienet maat ajautuvat suurten vastuiden äänettömiksi maksumiehiksi.

- Pitäisikö kriisimaille antaa enemmän aikaa sopeuttaa talouttaan?, pohtii Kauppalehti pääkirjoituksessaan.

Budjettikuria ja rakenteellisia uudistuksia Kauppalehden mukaan euromaissa tarvitaan, mutta ongelmamaiden ajaminen ahdinkoon jyrkillä leikkauksilla ei ehkä ole lopulta kenenkään etu.

Lehti huomauttaa, että maltillisemmalla taloussaneerauksella kriisi voisi tietenkin pitkittyä, mutta samalla haitat pienenisivät ja olisivat hallittavia.

Seuraavana Ranska?

- Suomen on viisasta - omien etujensa vuoksi - osallistua euron pelastamisoperaatioon, vaikka se kirpaiseekin, kirjoittaa sanomalehti Kalevan kesäkolumnissa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

Sund summaa, että vuonna 2008 alkanut finanssikriisi pyyhkäisi yli maailman rajumyrskyn lailla ilman vastatoimia ja lasku oli Suomelle 15-20 miljardia euroa puuttumaan jääneenä talouskasvuna.

- Siihen nähden muutama miljardi euron tukemiseen on vaatimaton vakuutusmaksu.

Sund ennakoi, että todennäköisesti ekonomisteille esitetty kysymys pysyy vielä vuosia samana, mutta Kreikan ja Espanjan jälkeen utelut koskevat Ranskaa.

Vaikeat kysymykset

Sanomalehti Ilkka nostaa pääkirjoituksessaan kolme vaikeaa kysymystä, joihin euromaiden lehden mielestä pitäisi etsiä vastauksia.

- Miten EU-maat aikovat palauttaa oman kilpailukykynsä ja ovatko euromaat yhteisvastuullisia muutenkin kuin pelastuspakettien kautta?

Kolmantena Ilkka kehottaa pohtimaan, että jos menestysreseptiä ei keksitä, miten Eurooppa aikoo sovittaa elintasonsa tasolle, johon sen voimat riittävät?

Näihin kysymyksiin vastaamista voidaan lehden mielestä ryhtyä harjoittelemaan myös kotimaisessa keskustelussa.

- Puheet vakuuksista vievät jälleen sivuraiteelle, jos isoista asioista vaietaan.