Kaleva uutisoi, että niin sanottu Ranskan malli autojen pakollisista alkoholin mittauslaitteista ei innosta Suomen viranomaisia.

Ranskassa alkometri tuli heinäkuun alussa pakolliseksi autoilijoille ja motoristeille. Kuljettajilla on oltava mukanaan käyttövalmis ja kansalliset standardit täyttävä alkometri.

Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Teemu Äikäs kertoo Kalevassa, että ranskalaisten ratkaisu tuntuu yllättävältä. 

- Jos samantyyppistä lakia alettaisiin soveltaa Suomessa, se vaatisi tarkat määritelmät siitä, millaisia laitteiden tulisi olla ja kuinka niitä huollettaisiin.

Samoilla linjoilla on myös Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Hänen mielestään alkometreistä voisi olla jopa haittaa, jos ihmiset alkaisivat niiden avulla laskeskella, kuinka monen ryypyn jälkeen voi vielä lähteä rattiin.

Sekä Äikäs että Tarvainen pitävät alkolukkoa parempana lääkkeenä rattijuoppouteen kuin alkometripakkoa, kertoo Kaleva.

Autoon asennettava alkolukko estää auton käynnistämisen, jos kuljettajan hengityksessä on liikaa alkoholia.

Lasten asema Suomessa on parantunut

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa puidaan lasten asemaa. Viime vuosina Suomessa tapahtuneet perhesurmat ja niiden näyttävä uutisointi ovat luoneet sellaista mielikuvaa, että lasten elämä maassamme olisi muuttunut entistä turvattomammaksi.

Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, todistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Lauerma.

Psykiatrisen vankimielisairaalan vastaavana ylilääkärinä toimiva Lauerma vakuuttaa, että Suomi on nykyisin lapselle huomattavasti turvallisempi kotimaa kuin vaikkapa 50-luvulla. Tuolloin lapsia surmattiin 18 kertaa enemmän asukaslukuun suhteutettuna kuin 2000-luvulla.

Myönteisen kehityksen taustana ovat psykiatrisen hoidon tehostuminen, lastensuojelutoimien vankistuminen ja yleisen suhtautumistavan muutos.

Tällainen pitkän aikavälin hyvä kehityssuunta jää helposti yksittäisten ikävien uutisten varjoon, muistuttaa Keskisuomalainen.

Lapsivapaita vyöhykkeitä

Tähän saakka on luotettu siihen, että lapsen huoltajat ja vanhemmat osaavat päättää, minkälaisiin tilanteisiin ja paikkoihin lapsi voidaan tuoda. Nyt taitaa olla toisin, arvioi Ilkka pääkirjoituksessaan.

Matkatoimisto Finnmatkat kokeilee parhaillaan lomalentoja, joilla alle 12-vuotiaat on karsinoitu omalle alueelleen.

Lapsivapaita vyöhykkeitä ei vielä markkinoida, mutta sen verran matkatoimistosta paljastetaan, että toive näihin järjestelyihin on tullut muilta asiakkailta.

Perusteluksi ei riitä, että viime vuosina on kehitetty lapsiperheiden palveluja ja nyt on aika kääntää katseet muihin asiakkaisiin. Tämän päättelyn päässä ovat vain kauniille, rohkeille, varakkaille ja viisaille suunnitellut palvelut, Ilkka kirjoittaa.

Lapsivapaita vyöhykkeitä palveluihinsa rakentavissa yrityksissä tiedetään, miltä rajoitukset ääneen sanottuina kuulostavat. Siksi niistä ollaan hiljaa, lehti arvioi.

Työnhakijan googlauskielto on aikansa elänyt

Tietosuojavaltuutetun kannanotto vuodelta 2006 kieltää työnhakijan nimen googlaamisen. Tai pikemmin: haun voi tehdä, mutta tietoja ei saa käyttää, arvioi Kauppalehti pääkirjoituksessaan.

Linjaus on johtanut tekopyhyyteen, lehti arvioi: Käytännössä jokainen työnantaja googlaa hakijat. Jos ei muuten, niin uteliaisuuttaan. Olisi tyhmää jättää se tekemättä.

Internetistä on tullut erottamaton osa identiteettiämme. Sähköinen perintömme kertoo meistä yhtä paljon kuin vaikkapa vaatteet.

Pitäisikö työnantajalle vaatia haastattelussa huivi silmille, jottei pukeutuminen vaikuta kun googlatakaan ei saa, Kauppalehti kysyy.