Äänestäjän into lytyssä kannatusmittausten vuoksi
Yksittäinen kansalainen on saattanut tuntea pienuutta, kun presidentinvaalien toisen kierroksen tulos näytti kannatusmittauksissa niin selvältä. Näin äänestäjien passivoitumista selittää Ylen vaaliasiantuntija ja politiikan tutkija Ville Pernaa. Hän arvelee, että jännittävän vaaliasetelman motivoima äänestyskäyttäytyminen on lisääntymässä.
Vaalien toisella kierroksella äänestysaktiivisuus oli laimeaa. Politiikan tutkija mielestä kannatusmittausten voima näkyy sekä hyvässä että pahassa.
- Ensimmäisellä kierroksella mittaukset ruokkivat Väyrysen ja Haaviston kannattajien kamppailua kakkoskierroksen paikasta, kun näytti, että asetelma on tasainen. Toisella kierroksella tapahtui sama kääntäen, kun näytti, että peli on selvä, Ville Pernaa sanoo Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.
Pernaa ei kuitenkaan rajoittaisi gallupeja, koska hänestä ne auttavat puntaroimaan poliittisia voimasuhteita vaalien välillä.
Tutkijan mukaan viimekeväiset eduskuntavaalit ja presidentinvaalien ensimmäinen kierros antoivat viitteitä siitä, että liikkuva ja vaaliasetelman motivoima äänestyskäyttäyminen voi olla lisääntymässä.
- Kun äänestäjä näkee sopivat, voittoisat vankkurit, hän hyppää niihin kyytiin. Mutta jos näyttää, ettei lähettyvillä ole helppoa kyytiä, voi hän jäädä kotiin, Pernaa kuvailee äänestäjien tempautumista hehkutettujen ilmiöiden mukaan.
Äänestysprosentti alhainen
Äänestysprosentti jäi kaikkiaan matalaksi, 68,9:ään. Pernaa huomauttaa, että tämä ei ole lainkaan tyypillistä.
- Uumoiltiin, että asetelman selkeys ja vaikka kelitekijät saisivat ihmisiä passivoitumaan ja jäämään kotiin, Pernaa sanoo.
Ensimmäistä kertaa historiassa ennakkoäänestys oli vaalipäivää vilkkaampaa. Ennakkoon annettiin yli 1,5 miljoonaa ääntä ja vaalipäivänä yli 1,3 miljoonaa. Ennakkoäänestyksen suosio äänestysmuotona on jatkuvasti kasvanut.
"Yllätystä ei tullut"
Ville Pernaan mukaan yli miljoona ääntä oli Pekka Haavistolle (vihr.) komea saalis, mutta äänijakauma oli kuitenkin hyvän kampanjan jälkeen pieni pettymys.
- Suoran kansanvaalin historian aikana tämä on suurin ero, mitä ehdokkaiden välille on tullut.
Pernaa arvioi suurimman yllätyksen presidentinvaalien lopputuloksessa olevan se, ettei mitään suurta, viime eduskuntavaalien tapaista yllätystä tullut. Presidentinvaalien tulos oli viimeisten mittausten mukainen.
Alueelliset erot
Pernaa huomauttaa, että Haaviston ja Niinistön äänimäärä oli Helsingissä käytännössä tasan ja myös Keski-Suomessa Haavisto sai muuta maata paremman tuloksen.
- Sen sijaan arviot, joiden mukaan Pohjois- ja Itä-Suomen äänestäjät eivät tästä kaksikosta välttämättä löydä itselleen ehdokasta, osoittautuivat monin tavoin oikeiksi.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.