Kotimaa

Aarnio-oikeudenkäynnin osapuolet kuin eri planeetoilla – Mistä oikein oli kyse?

Pitkä ja rönsyilevä huumeoikeudenkäynti Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä, Jari Aarniota, vastaan on saatu lähes maaliin. Syyttäjät ja puolustus jäivät valovuosien päähän toisistaan, niin erimielisiä vastapuolet kaikesta ovat.

Jari Aarnio Helsingin Käräjäoikeudessa.
Jari Aarnio Helsingin Käräjäoikeudessa. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Helsingin huumepoliisin päällikön, Jari Aarnion huumeoikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa huipentui kolmen päivän ajan syyttäjien ja puolustuksen loppulausuntoihin. Syyttäjät ja Jari Aarnion puolustus pysyivät yli yhdeksän kuukautta kestäneen oikeuskäsittelyn aikana jyrkästi omien näkemystensä takana.

Syyttäjät päätyivät vaatimaan Aarniolle tynnyrijutussa vähintään 11 vuotta vankeutta muun muassa kahdeksasta törkeistä huumausainerikoksista ja törkeistä virkarikoksista.

Mikäli Aarnio tuomitaan yli kahden vuoden mittaisen rangaistukseen, haluavat syyttäjät, että hänet vangitaan heti.

Syyttäjät kohtuullistivat rangaistusvaatimustaan, sillä Aarnio on jo tuomittu vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen Trevoc-oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnin alkaessa Aarniolle vaadittiin 13 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.

Aarnion puolustus on kiistänyt kaikki syytteet koko oikeudenkäynnin ajan ja katsoo loppulausunnossaan, että niiltä on pudonnut pohja pois.

Mikäli Aarnio kuitenkin tuomitaan, vaati Aarnion avustaja Riitta Leppiniemi, että rangaistusta alentavana tekijänä pitää ottaa huomioon se, että Aarnio oli pitkään eristettynä. Aarniota pidettiin tutkintavankeudessa kaksi vuotta ennen kuin hänet vapautettiin viime marraskuussa.

Leppiniemen mielestä Aarniota ei saisi vangita välittömästi, vaikka hänelle tulisi yli kahden vuoden rangaistus.

Televalvontatiedot ja Aarnion varat eripuran ydintä

Syytteiden kovaa ydintä ovat televalvontatiedot. Syyttäjät katsovat, että Aarnion hallussa oli kymmenkunta puhelinta, joiden avulla hän pyöritti huumebisnestä. Hollannista tuotiin maahan lähes tuhat kiloa hasista tynnyreissä.

Syyttäjät ovat oikeudenkäynnin alusta lähtien pitäneet Aarniota "Pasilan miehenä", jota aiemmin ei ole saatu paljastettua. Muun muassa niin sanottu Malmin nainen ja entinen rikollispomo olivat syyttäjän käsityksen mukaan Aarnion apureita.

Syyttäjät Pihla Keto-Huovinen Mikko Männikkö Helsingin käräjäoikeudessa
Syyttäjät Pihla Keto-Huovinen Mikko Männikkö Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Puolustuksen mielestä puhelimet olivat Helsingin huumepoliisin tiedustelupuhelimia, joita tutkijat käyttivät. Aarniolla ne olivat hallussa vain satunnaisesti. Puolustuksen mielestä puhelimien paikannustiedot eivät kerro Jari Aarnion liikkeistä, eivätkä esitutkinnassa löydetyt tekstiviestit liity huumekauppaan.

Syyttäjä pitää merkittävänä näyttönä Aarnion syyllisyydestä myös hänen käytössään olleita suuria käteisvaroja. Aarniolla laskettiin olleen 520 000 euroa rahaa, joiden alkuperää ei tiedetty. Syyttäjän mielestä Aarnio tienasi rahat pitkään jatkuneella huumekaupalla. Aarnion rakennustyömaalta löytynyt liki 65 000 euron rahakätkö on syyttäjien mielestä huumerahaa.

Puolustus kertoo Aarnion saaneen vuonna 2002 jo edesmenneeltä liikemieheltä lähes 450 000 euroa käteisenä. Liikemies oli puolustuksen mukaan halunnut palkita häntä auttaneen Aarnion. Aarnion tontilta löytynyt rahakätkö on puolustuksen mukaan lavastettu ja sillä on haluttu vahingoittaa Aarniota.

Muiden syytettyjen kertomuksista täysin eri näkemykset

Syyttäjien mielestä muiden syytettyjen kertomukset tukevat Aarnion syyllisyyttä. Malmin nainen kertoi esitutkinnassa Aarnion harjoittaneen huumekauppaa. Oikeudessa hän perui puheensa. Entinen rikollispomo kertoi Aarnion pyytäneen häneltä apua järjestelyissä mutta hänkin perui puheensa oikeudessa.

Syyttäjien mielestä esitutkintakertomukset ovat luotettavia ja on tavallista, että huumejutuissa perutaan aiemmin poliisitutkinnassa kerrottuja asioita.

Puolustuksen mukaan Malmin nainen ja rikollispomo ovat tietolähteitä, joihin huumepoliisi piti yhteyttä ja yhteydet haluttiin pitää salassa.  

Syyttäjät ja puolustus ovat myös erimielisiä muun muassa siitä, sotkiko Aarnio huumetutkintaa tahallaan suojellaakseen itseään ja apureitaan, uhkailiko hän vankia ja lavastiko Aarnio syyttömän miehen Pasilan mieheksi välttääkseen kiinnijäämisen.

Vastapuolet tulkitsevat hyvin eri tavoin monien kuultavien ja todistajien lausuntoja ja niiden motiiveja.

Jutturyppäässä on syytettyinä on myös Aarnion entisiä alaisia ja työtovereita, mutta heitä ei syytetä huumerikoksista.

Jari Aarnio ja puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi Helsingin käräjäoikeudessa.
Jari Aarnio ja puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi Helsingin käräjäoikeudessa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Aarnion oikeudenkäynnit jatkuvat

Tynnyrihuumejuttua käsitellään käräjäoikeudessa vielä kahtena päivänä muiden syytettyjen osalta. Tämän jälkeen Aarnio joutuu vielä käräjäsalissa vastaamaan syytteisiin, jotka koskevat muun muassa virkavelvollisuuden ja -salaisuuden rikkomista ja törkeää kavallusta. Niitä käsiteltäneen maaliskuun lopulle asti.

Aarnion ja hänen epäiltyjen rikostoveriensa syyllisyyden tai syyttömyyden ratkaisee kolme tuomaria. Päätös saataneen syksyllä. Mikäli tuomareille jää Aarnion syyllisyydestä varteenotottava epäily, häntä ei voida tuomita.

Jari Aarnio vastaa syytteisiin myös Helsingin hovioikeudessa. Viime vuoden kesäkuussa annetusta Trevoc-tuomiosta valittivat hovioikeuteen Aarnio itse ja syyttäjä.

Valmisteluistunto järjestetään maaliskuun puolivälissä ja juttua istutaan toukokuun alusta kesäkuun loppuun. Hovioikeuden päätöksen saamiseen kuluu kuukausia.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä