Terveys

Abortit ja keskenmenot pyritään hoitamaan nykyään eri potilashuoneissa – "Kenenkään kuormaa ei tarvitse lisätä"

Yhä useampi haluaa hoitaa raskaan ja yksityisen asian nykyisin omassa rauhassaan. Mukana on usein myös tukihenkilö, jonka toivotaan olevan läsnä alusta loppuun.

Tyhjä sairaalasänky.
Kuva: Pekka Sipilä / Yle

Vanha käytäntö naistentautien osastoilla, joissa raskaan keskenmenon kokenut äiti saattaa saada huonekaverikseen raskauden keskeytykseen tulleen äidin, on väistymässä. Nykyisin yhä suurempi osa toimenpiteistä pyritään tekemään yksityisesti, yhden hengen huoneissa.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa molemmat toimenpiteet hoidetaan nykyisin uusissa tiloissa Naisten akuuttikeskuksessa. Osastonhoitaja Satu Juttula-Moilasen mukaan asiakkaan tilanne pyritään huomioimaan aina huonesijoittelussa. Monella tilanteeseen tulevalla on nykyisin mukana tukihenkilö, joka halutaan pitää mukana alusta loppuun saakka. 

– Asiakasta pyritään auttamaan aina mahdollisimman perhekeskeisesti. Vastakkaisissa tilanteissa olevat asiakkaat pyritään majoittamaan aina eri tiloihin. Tietenkin haluamme, ettei kenenkään kuormaa tarvitsisi enää lisätä.

Juttula-Moilasen mukaan tavoite ja suuntaus on sama myös muissa Suomen sairaaloissa.

Asiakasta pyritään auttamaan aina mahdollisimman perhekeskeisesti.

– Satu Juttula-Moilanen

– Toki jossain muualla ollaan vanhemmissa tai täydemmissä tiloissa, joissa tavoitteeseen ei aina päästä. Mutta kyllä asiakkaat sitä usein myös pyytävät itse.

Juttula-Moilanen muistuttaa, että mikäli kaksi asiakasta on osastolla saman tilanteen vuoksi, samassa huoneessa oleminen voi tarjota myös hyvää vertaistukea.

– Henkisesti raskaassa tilanteessa siitä voi olla suurikin apu.

"Pelisilmä on ammattilaisuutta"

Naistentautien parissa työskenteleville lääkäreille ja hoitajille hoidon kaksijakoisuus, eli esimerkiksi lapsettomuushoidot ja raskaudenkeskeytykset samankin vuoron aikana ovat osa arkitodellisuutta. Toisten kanssa yritetään aikaansaada ja säilyttää uutta elämää kaikin mahdollisin keinoin, toiset haluavat siitä eroon.

Juttula-Moilanen korostaa, että tietynlaisen tilannetajun ja pelisilmän käyttö hoitotilanteessa on osa ammattilaisuutta.

– Kunnioitamme asiakkaan ratkaisuja ja toteutamme hoitosuunnitelmaa. Tuemme asiakasta siinä ratkaisussa, johon hän on päätynyt. Etsimme keinoja, kuinka hän selviytyy kokemuksesta. Omalla työllämme viestitämme, että meidän ammattitaitomme on asiakkaan käytettävissä.

Juttula-Moilasen mukaan pelisilmä tuee siitä, että hahmotetaan, mikä on kenellekin tärkeää. Toinen voi tarvita tukea henkisellä puolella, toinen esimerkiksi kivun lievittämisessä.

– Tuntemukset saattavat lisäksi muuttua ajan myötä; vaikka asiakkaalta juuri sillä hetkellä ei tunnu joltain, tunne voi nousta pintaan myöhemmin. Tilannetta on aina mahdollista uudelleenarvioida.

Juttula-Moilasen mielestä hoitotyöhön liittyvät eettiset asiat käydään esimerkiksi kätilökoulutuksessa niin perusteellisesti läpi, että yllätyksenä asia ei tule kenellekään. Hän ei usko, että se aiheuttaisi muillekaan hoitajille ristiriitaa.

– Ihmisillä on eri lähtökohdat, ja heillä on aina perusteet ratkaisuillensa. Eri tilanteissa ihmisillä voi olla hyvin eri tavoitteet, eikä hoitajan kuulu arvottaa niitä.

Lääkkeet ja kotihoito vallitseva tapa nykyään

Raskaudenkeskeytyksissä hoitokäytännöt ovat muuttuneet radikaalisti tämän vuosituhannen aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lääkkeellisten keskeytysten osuus on kasvanut nopeasti. Lääkkeellisesti keskeytyksistä tehtiin 87 prosenttia vuonna 2010 ja noin 89 prosenttia vuonna 2011, kun vuonna 2000 osuus oli vain 11 prosenttia. Valtaosa alkuraskauden keskeytyksistä tehdään myös kotona.

Naistentautien ylilääkäri, gynekologi Leea Keski-Nisulan mukaan henkisen tuen tarve raskaudenkeskeytysten hoidossa korostuu nykyään. Mukana esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tarvittaessa moniammatillinen ryhmä, johon kuuluu muun muassa psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalihoitaja ja teologi. Tuen tarjoamisessa huomioidaan, että tarve tukeen voi tulla myös hoidon jälkeen.

Keski-Nisula tietää, että keskenmenojen ja raskaudenkeskeytysten takia hoidossa oleminen on potilaalle usein hyvin raskasta. 

Etenkin keskenmenon kokeneille sairaalaan tulo voi olla hyvin hankalaa.

– Leea Keski-Nisula

– Etenkin keskenmenon kokeneille sairaalaan tulo voi olla hyvin hankalaa. Pelkästään odotusaulassa istuminen voi olla hyvin raskasta.

Keski-Nisula myöntää, että raskaudenkeskeytysten teko voi olla kuormittavaa myös hoitavalle lääkärille.

– Eihän näitä kukaan mielellään tee mutta hoidamme potilaitamme Suomen lain mukaan. Tämä kuuluu naistentautien lääkärin työhön, emmekä voi valikoida potilaitamme.

Keski-Nisula kritisoi hieman nykyajan pariskuntien tarkkaa perhesuunnittelua: Koetaan, että juuri nyt ei ole vielä oikea aika lapselle, ja raskaus keskeytetään. Sitten kun aika olisi sopiva, vauvaa ei ehkä kuulukaan.

– Totta kai ehkäisy on tärkeä asia mutta syntyvän lapsen tulee olla myös rakastettu. Oli ratkaisu mikä hyvänsä, sen kanssa pitää osata elää.

Jonkin verran raskaudenkeskeytyksiä tehdään myös yksityisessä sairaanhoidossa. Lain mukaan normaaliin alkuraskauden toimenpiteeseen riittää kahden eri lääkärin lausunto. Esimerkiksi Kuopiossa sijaitsevan yksityissairaala ITE Lasaretin mukaan heillä toimenpiteitä ei ole tehty vuosiin.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Ulkomaat

Turkin pääministeri: Istanbulin lentokenttäiskussa ainakin 36 kuolonuhria

Video: Poliiseja juoksemassa.
00:29

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä