Kotimaa

ADHD-diagnoosi uupuu kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta – “Hoitamisella olisi valtava yhteiskunnallinen vaikutus”

ADHD:ta arvioidaan esiintyvän noin kolmella prosentilla aikuisväestöstä. Mikäli ADHD:n diagnosointi suositusten myötä lisääntyy, voivat vaikutukset olla yhteiskunnalle todella merkittävät, erikoislääkäri arvioi.

Epätarkka kuva naisesta.
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö ADHD:ta tunnistetaan Suomessa edelleen harvoin. Erityisesti aikuisille diagnoosin saaminen on haastavaa, sillä hoitosuositukset ovat tehty lapsia ja nuoria silmällä pitäen.

Hoitosuosituksiin on kuitenkin tulossa parannusta tulevana syksynä. Suomalainen lääkäriseura Duodecim on parhaillaan päivittämässä ADHD:n Käypä hoito -suositusta ja aikoo sisällyttää siihen myös aikuiset.

– ADHD:n Käypä hoito -suositus tuli ensin lapsille ja nuorille. Tänä vuonna se tulee vihdoin kattamaan myös aikuiset. Suositusten myötä tietotaito ADHD:sta tulee lääkärikunnassa lisääntymään. Todennäköisesti myös sen tunnistus ja hoito paranevat, arvioi Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainio.

“Valtava yhteiskunnallinen vaikutus”

ADHD:ta arvioidaan esiintyvän noin kolmella prosentilla aikuisväestöstä. Markku Sainion mukaan ADHD:ta tunnistetaan tällä hetkellä Suomessa murto-osa tästä. Se johtuu hänen mielestään osittain siitä, että tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö on jäänyt lääkärien erikoisalojen, neurologian ja psykiatrian, välimaastoon.

– Ei oikein tiedetä, missä näitä henkilöitä pitäisi tunnistaa ja hoitaa. Ja kun aikuisiin mennään, niin usein heillä on myös psykiatrisia oireita ja päihdeongelmia jo mukana, mikä voi tehdä lääkärin erotusdiagnoosin vaikeaksi.

Mikäli ADHD:n diagnosointi suositusten myötä lisääntyy, voivat vaikutukset Sainion mukaan olla yhteiskunnalle todella merkittävät.

– Työtapaturmat, liikennekuolemat ja ennenaikaiset kuolemat vähenevät. ADHD-henkilöiden määrä vankiloissa vähenee, syrjäytyminen ja käytöshäiriöt vähenevät. Sillä on valtava yhteiskunnallinen vaikutus, että hoidamme tämän ilmiön kunnolla, hän arvioi.

Diagnoosi 24-vuotiaana

Helsinkiläisellä Ilkka Nygrénillä todettiin ADHD vajaat kuusi vuotta sitten 24-vuotiaana. Tuolloin Nygrén päätyi hakemaan apua terveyskeskuksesta, koska koulu- ja työasiat eivät olleet sujuneet. Erityisesti keskittymisen kohdentamisen kanssa oli ongelmia.

– Minulle on äärimmäisen haastavaa, jos joku puhuu samassa huoneessa, kun itse pitäisi keskittyä johonkin.  Myös televisio syö keskittymistä magneetin lailla. Jos TV on samassa huoneessa päällä, niin minulle on ihan turha yrittää esimerkiksi puhua, kun kaikki keskittymiseni menee televisioon, vaikka sieltä tulisi suunnilleen pelkkää lumisadetta, Nygrén kertoo.

Selitys levottomalle liikehdinnälle

Reilun puolen vuoden tutkimusten jälkeen Nygrén sai lopulta ADHD-diagnoosin. Sen myötä monet asiat saivat selityksen.

– Ymmärsin esimerkiksi miksi minulla on ollut lapsuudesta asti hyvin voimakas taipumus liikehtiä koko ajan ja vaikea pysyä pitkiä aikoja paikallaan. Diagnoosin myötä minun on myös ollut helpompi tunnistaa omalle keskittymiskyvylle haitallisia asioita.

Nygrénin mielestä mahdollinen keskittymishäiriö kannattaakin tutkituttaa mahdollisimman pian.

– Siitä ei ole mitään haittaa, että tutkii asian. Aikoinaan ala-asteella tehtiin lukihäiriön seulontaa kaikille oppilaille. ADHD:ta voi ajatella samanlaisena asiana. Jos menee tutkittavaksi, niin ei siinä menetä mitään, hän päättää.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä