Israelilainen tutkija Ariel Levite muistuttaa, että keskustelu Israelissa Iranin ydinaseesta on ollut käynnissä jo pitkään. Keskustelu on nyt saanut uutta sytykettä, koska hyökkäyksestä sen tuhoamiseksi on tullut entistä uskottavampi vaihtoehto.

- Viime kuukausina on vahvistunut tunne, että Iran edistyy nopeammin kuin sen vastainen kansainvälinen painostus ja että "totuuden hetki" lähenee. Kun se hetki koittaa, Israelin on joko sopeuduttava siihen, että Iranilla on ydinase tai toimittava yksipuolisesti, Levite sanoo YLE Uutisten haastattelussa.

Ariel Levite työskentelee Yhdysvalloissa Carnegie -tutkimuslaitoksen ydinpolitiikan tutkimusryhmässä. Aiemmin Levite toimi keskeisissä tehtävissä Israelin ydinenergiakomissiossa ja puolustusministeriössä.

Pakotteiden ja diplomatian voima

Israelin julkisessa keskustelussa analyytikot ja sotilasasiantuntijat ovat puhuneet jopa Israelin ennaltaehkäisevän iskun aikataulusta. Joidenkin arvioiden mukaan Iranin ydinasehanke olisi pysäytettävä kesään mennessä.

Tohtori Ariel Leviten mukaan puheenvuorojen taustalla on pelko, että Yhdysvaltain ja EU:n taloudelliset pakotteet Irania vastaan eivät riitä ja diplomaattiset ponnistelut valuvat hiekkaan. Yhdysvallat yhdessä muiden maiden kanssa koettaa nyt painostaa Israelin hallitusta odottamaan pakotteiden vaikutuksia ja antamaan neuvotteluille lisäaikaa.

- Emme tiedä, miten tehokkaita pakotteet ovat. Uusimmat ja vahvemmat pakotteet eivät ehdi purra koko voimallaan muutamassa kuukaudessa. Tiedämme kyllä, että pakotteet hermostuttavat Iranin johtajia, mutta heidän on vaikea tehdä kovia päätöksiä, Levite arvioi.

Israelilaistutkija ei täysin hylkää ajatusta neuvotteluratkaisusta. Sen edellytys kuitenkin on, että Iranin painostusta on lisättävä moninkertaiseksi nykyisestä. - Iranin on tehtävä myönnytyksiä, lisättävä avoimuuttaan ja lopetettava epäilyttävät toimensa saadakseen maailman ja erityisesti Israelin vakuuttumaan siitä, ettei se tavoittele ydinasetta, Levite sanoo.

Iranin salatut tutkimukset

Iran on kaiken aikaa kiistänyt tavoittelevansa ydinasetta. Se on vakuuttanut, että sen ydinohjelma on tarkoitettu pelkästään siviilikäyttöön, energian tuotantoon. Iran on kuitenkin salannut ja piilotellut IAEA:n vaatimia tietoja toimistaan, joiden järjestö epäilee olevan osa ydinohjelman sotilaallista ulottuvuutta. Marraskuussa IAEA paljasti 12 Iranin tutkimuskohdetta, joilla on kiistatta merkitystä vain ydinaseen rakentamisessa.

Iran on viiden viime vuoden aikana rikastanut uraania ja sillä on nyt varastossa noin 5.000 kiloa matalarikasteista, 3,5 -prosenttista uraania, ydinvoimalan polttoaineeksi. Mutta Iran on jatkorikastuksella hankkinut myös kymmeniä kiloja 20-prosenttista uraania. Sitä ei tarvita sähkön tuottamiseen, mutta sen rikastaminen edelleen asekelpoiseksi käy hyvin nopeasti.

- Israel haluaa pohjimmiltaan viestittää maailmalle, että on kiire, koska samalla kun Iran kiihdyttää uraanin rikastusta, se siirtää nopeaan tahtiin rikastuslaitoksiaan syvälle maan alle. Siksi viimeisen keinon käyttömahdollisuus on pian ohi, arvioi Ariel Levite.

Isrealin sotilaiden "jääräpäinen päähänpinttymä"

Ariel Levite ei halua arvioida yksityiskohtaisesti Israelin kykyä tuhota tarvittaessa Iranin ydinasehanke sotilaallisella iskulla.

- Tätä aihetta ei voi arvioida tosissaan julkisesti kukaan, vaikka käytettävissä olisivat kaikki asiaa koskevat tiedot. Ei niitä ole minullakaan, sanoo Levite. Hän suostuu kuitenkin sanomaan asiasta jotain.

- Tämä on ollut useita vuosia jääräpäinen päähänpinttymä Israelin sotilasyhteisössä. Oletettavasti sotilaat ovat käyttäneet kaiken insinööritaitonsa, luovuutensa ja voimavaransa tehdäkseen tämän keinon toteuttamiskelpoiseksi. Hyökkäystä ei ole toteutettu, koska Israel on toivonut, että diplomaattinen painostus tuo tuloksia. Nyt tältä lähestymistavalta ja neuvotteluvaihtoehdolta on aika loppumassa, kiteyttää Levite.

Israelilaistutkija ennustaa monia maailmanlaajuisia ja alueellisia seurauksia, jos Israel iskee Iraniin. Ne eivät kuitenkaan ole katastrofaalisia, uskoo Levite.

- Todellinen huoli on, että hyökkäys olisi lyhyellä aikavälillä menestys eli Iranin ydinohjelma viivästyisi. Samalla se kuitenkin vahvistaisi Iranin päättäväisyyttä hankkia käsiinsä nopeasti ydinase. Tässä tapauksessa pikavoitto kääntyisi pitemmän päälle tappioksi, päättelee Ariel Levite.