Syksyllä synnyttäviä odottaa yllätys jo muutenkin mieluisan äitiyspakkauksen muodossa. Uusi, vaatteita ja lastentarvikkeita sisältävä laatikko, on huolellisesti suunniteltu muotoilutuote.

Laatikko on esillä myös Helsingissä Virka Gallerian näyttelyssä Eläköön hyvä alku! Näyttelyssä kerrotaan äitiyspakkauksen historiasta 1930-luvulta nykypäivään.

Äitiyspakkaus herättää tunteita

Suomalaiset perheet ovat ainutlaatuiseen pakkaukseen mieltyneitä. Vaikka avustuksen voi saada rahana, vain kolmasosa synnyttäjistä tekee niin. Pakkauksen halusi myös, nyt 3 kuukauden ikäisen, Sofia-vauvan äiti Diana Andersson.

- Halusin ilman muuta pakkauksen. Laatikosta löytyy niin monipuolinen valikoima vaatteita ja tarvikkeita, ettei niitä edes saisi äitiysavustusrahalla, sanoo Andersson.

- Laatikossa on melkein kaikki, mitä vauva tarvitsee ensimmäisinä kuukausina. En olisi mitenkään osannut edes ostaa monia todella tarpeellisiksi osoittautuneita tarvikkeita.

Pakkauksen vaatteet ja niiden suunnittelu on kestopuheenaihe raskaana olevien keskuudessa. Vaatteiden mallit ja erityisesti värit ja kuosit herättävät kuumiakin tunteita.

Monet äidit kokevat ongelmaksi sen, että vaatteet ovat "sopivan" värisiä vain jommalle kummalle sukupuolelle. Tulevat ja tuoreet äidit kiistelevät myös makukysymyksistä. Jos pakkauksesta löytyvien vaatteiden värit ovat neutraaleja, kaivataan värikästä, jos taas värikkäitä, moititaan räikeydestä.

- Minusta on aika kiittämätöntä moittia vaatteita. Tietysti makuja on monenlaisia, mutta, jos kaiken tämän saa ilmaiseksi, kannattaisi olla vain kiitollinen, puuskahtaa Andersson.

Syntyvyys nousuun, lapsikuolleisuus laskuun

Nykyään Kansaneläkelaitoksen jakama äitiyspakkaus syntyi helpottamaan pula-ajan äitien elämää. Valtio oli huolissaan lapsikuolleisuuslukujen noususta. 1930-luvun loppupuolella joka kymmenes syntynyt lapsi kuoli alle 1-vuotiaana. Nykyinen luku on muutama promille syntyneistä.

Aluksi synnyttäjän kotikunta myönsi avustuksen (rahana ja/tavarana) vähävaraisille äideille. Vuodesta 1949 äitiyspakkaus tuli kaikkien synnyttäjien saataville.  Asiasta säädettin laki. Kelan jaettavaksi pakkaus siirtyi 1994, kertoo Kelan etuusvastaava Suvi Onninen.

- Tuolloin päätettiin, että äitiyspakkauksen saa, jos lasta odottava äiti käy neuvolassa tarkastuksessa jo raskauden alkuvaiheessa. Äitiyspakkaus siis ohjasi odottavat äidit terveydenhuollon pariin. Lapsikuolleisuus lähti pian laskuun, kertoo Onninen.

Laatikossa nukutettu kansa

Suuri osa suomalaisista on nukkunut ensimmäiset pari kuukauttaan äitiyspakkauslaatikosta vuoratussa pikku vuoteessa. Vanhoissa ohjekirjoissa kerrottiin, että laatikko suojaa pienokaista kylmältä ja tautitartunnoilta. Tukeva pahvilaatikko otetaan sänkykäyttöön yhäkin monessa perheessä, mutta on sille keksitty monia muitakin käyttötarkoituksia.

- Meillä oli Sofiaa varten jo kehto ja sänky, joten laatikolle keksittiin muuta käyttöä. Olemme varastoineet siihen kenkiä, naureskelee Diana Andersson.

Aalto-yliopiston graafiset suunnittelijat kilpailivat viime vuonna parhaan äitiyspakkauslaatikon suunnittelusta. Kela halusi uudistaa laatikon ja piti kilpailua oivana tapana etsiä sille uutta ilmettä. Kilpailun voitti Johanna Öst Häggblom suunnitelmallaan Sukupuu. Sukupuu-laatikko tulee jakoon syksyllä, kun edelliset on jaettu loppuun.

- Aika moni perhe säilyttää laatikon. Siksi on hienoa, että se on hyvin suunniteltu, sanoo näyttelyä rakentanut Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelija Anna Pasanen.

- Näyttelyn vanhat esineet ja vaatteet on kerätty yksityisiltä ihmisiltä. Niitä löytyi yllättävän paljon ja yllättävän hyväkuntoisina. Joidenkin perheiden kätköistä löytyi jopa 30-luvun vaatteita, ihmettelee Pasanen.

Virka Gallerian näyttely avautuu torstaina ja on avoinna syyskuun alkuun.