Ajatuskupla: Pieni solu ihmiselle - suuri ihmiskunnalle
Suomessa on loppuvuodesta puhistu uudesta biopankkilaista. Sen on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn vielä tänä vuonna, jotta laki saataisiin voimaan ensi vuoden alusta. Ja mistä on kysymys? Nimensä mukaisesti pankista johon talletetaan – tosin rahan sijaan kudoksia, dna:ta ja verinäytteitä.
Tällaista bionäytteiden säilöntää on toki Suomessa tehty jo pitkään, minkä vuoksi maamme yliopistosairaaloissa onkin jo kattava ihmisperäisten bionäytteiden varasto ja rekisteri .
Jopa niin kattava, että muidenkin maiden tutkijat ovat siitä kiinnostuneita. Tälläkin hetkellä tutkijoilla on mahdollisuus lupaviidakossa rämpimisen jälkeen käyttää näytteitä tutkimuksissaan. Tutkijat ja tutkimustyön tehokkuuden puolesta puhuvat tosin ovat todenneet, että sadat tuhannet näytteet makaavat tyhjänpanttina, sillä sen verran monimutkaista lupien saaminen on.
Oli miten oli, uudesta biopankkilaista odotetaan helpotusta, sillä lain myötä lupakäytännöt selkeytyvät ja tutkimustoimintaan tulee lisää läpinäkyvyyttä.
Mutta on lakimuutosta kritisoitukin. On pelätty potilasturvan heikkenevän, kun yhä useampi tutkija - jopa ulkomainen sellainen –pääsee näyterekisteriemme kimppuun. Lain puolustajien mielestä potilasturvallisuus ei kuitenkaan heikkenisi, sillä näytteet, käsiteltiin ne sitten missä maassa tahansa, analysoidaan anonyymisti. Tutkijoita ei nimittäin kiinnosta näytteen antaneen potilaan henkilöllisyys, vaan näyte itsessään.
Ja potilaalla on joka tapauksessa oikeus evätä näytteen käyttö, mikäli ei halua osallistua lääkekehitystyöhön ja hoitokäytäntöjen tehostamistalkoisiin.
Kritiikkiä on myös annettu siitä, että Suomessa vuosikaudet kerätty eräänlainen näytteiden ja potilastietojen ”kansallisomaisuus” valuu kansainvälisen lääketeollisuuden käyttöön. Niin, olisihan se harmillista, jos joku ranskalainen tai saksalainen tutkija keksisi suomalaisnäytteiden avulla uuden lääkkeen vaikkapa sydän- ja verisuonitautien hoitoon. Mielestäni aika itsekäs ajatus.
Ja parhaillaan viilauksen alla olevan yhteiseurooppalaisen biopankkihankkeen perusajatus on se, että tutkittiin näyte sitten missä tahansa, palautuu siitä saatava tieto myös alkuperäisen näytteen kotimaahan. Joku muu siis tekisi ilmaiseksi töitä meidänkin hyväksemme.
Lääkäriin on totuttu luottamaan. Vaikka nykyään lääkäri ei enää määrääkään, vaan suosittelee sekä kehottaa, on potilas varmasti sairauden hetkellä altis uskomaan lääkärinsä sanaan. Jos lääkäri esittää potilaalle, että tästä otettu näyte on hyödyllinen tukijoille, niin eiköhän potilas suostumuksensa anna.
Meneekö potilaalta tällaisessa tilanteessa itsemääräämisoikeus? Joidenkin mielestä kyllä, minun mielestä ei. Jos minusta joskus verta otetaan tai kudoksia nypitään, niin olen kyllä täysin valmis luovuttamaan näytteen tutkijoille, olivat he sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia. Se on pieni ele tulevien sukupolvien terveyden hyväksi.
Tuoreimmat aiheesta: Turku
Kanootilla halki Turun keskustan
Aurajoen Kevätmelonta tuo kanoottiarmadan Halisista Förille. Aurajokisäätiö kutsuu mukaan myös perheet ja vasta-alkajat.
Varsinais-Suomen hätäkeskus tiedottaa, klo 06.10
Ruskolla Vahdon Kirkkotiellä rivitalopalon tilanne ohitse. Savunmuodostus vähentynyt.
Yksi kuollut rivitalo palossa Ruskolla
Huoneistopalo levisi rivitalon kaikkiin asuntoihin. Yksi ihminen on saanut surmansa ja yksi toimitettu sairaalahoitoon.
Kevätretkellä on hauskaa rapsutella eläimiä
Moni lapsi suuntaa kevätretkelle maatilalle. Loimaalla sijaitsevalla kotieläintilalla on käynnissä kevätsesongin huippu. Lapsiryhmiä risteilee pitkin pihoja. Suosikkieläin on pupu.
Saattohoito alkoi U-sairaalalle
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopettaa remonttirahojen syytämisen vanhaan U-sairaalaan. Alkuperäisestä saneeraussuunnitelmasta on osin luovuttu, sillä huonokuntoisten osastojen korjaus olisi tullut liian kalliiksi.
Kameravalvonnan puuttuminen hämmentää Salossa
Salon kaupungin kolme vuotta sitten asentamat valvontakamerat eivät ole toimineet koskaan. Asia paljastui tällä viikolla Salon Seudun Sanomien jutussa. Osa kaupunkilaisista pelkää rikollisuuden kasvavan.
Aulis Ruostepuro oli Turun teatterielämän voimahahmo
Pitkän linjan turkulainen teatterivaikuttaja Aulis Ruostepuro on kuollut 86-vuotiaana.
Perunasta kasvoi varteenotettava tuliaiskukka
Jos joku ilmoittaa nykyisin tuovansa perunaa pöytään, niin välttämättä kyse ei ole ruokatarpeista. Peruna on myös kesäkukka, joka kelpaa vaativallekin puutarhaharrastajalle.
Rakastetut haahkat palaavat Aurajokeen
Haahkat nousivat kulttuuripääkaupunkivuoden yleisösuosikeiksi. Jokirannan silmäniloina haahkat tulevat olemaan seuraavat kymmenen vuotta.
Lisälautta avustaa Saaristotiellä
Saaristotien viikonlopun autoruuhkia puretaan neljän lautan voimin. Perjantaina ja sunnuntaina Paraisten ja Nauvon välille lisätään varalautta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.