Kotimaa

Älä kuule lykkää lunta mun tontilleni! Talvista omakotielämää?

Kun lunta riittää yli äyräiden, suomalainen alkaa käydä lumisotaa naapurinsa kanssa. Siis riidellä lumen kolaamisesta ja varsinkin kasaamisesta. Kotitie on erityisen herkkä paikka, tietää Omakotiliiton neuvova lakimies, asianajaja Seppo Kauppila.

Lumikasa, jonka taustalla nä'kyy osa rakennusta.
Kuva: Kati Latva-Teikari / Yle

Kukapa ei tykkäisi kyttyrää, jos rakkaudella vaalittu pensasaita rusentuu  naapurin kasaaman lumivuoren alle. Tai naapuri tunkee jatkuvasti luntaan selkeästi yli tonttinsa rajojen.

– Lumi kiristää hermoja enemmän kuin syksyn lehdet ja haravointi, kertoo neuvova lakimies Seppo Kauppila Omakotiliitosta. Kauppilan mukaan varsinkin kirvesvarsitontit ja nimenomaan niiden ajotiet ovat suurin murheenkryyni. Hermot menee ja puhelimeen tartutaan, jos naapuri kasaa luntaan toisen ajoväylälle niin, että se jo vaikeuttaa tontille pääsyä.

Lumi kiristää hermoja enemmän kuin syksyn lehdet ja haravointi.

– Asianajaja, Omakotiliiton neuvova lakimies Seppo Kauppila

Yleisin lumiriita on mieliharmi. Ottaa päästä, kun naapuri viskoo toisen puolelle lunta, vaikka lumesta ei vahinkoa aiheutuisikaan.

– Yleensä asia esitetään niin, että naapurin toimet olisivat saaneet todellista haittaa aikaan, mutta yleensä taustalla on se, että naapurin kanssa ollaan muutenkin huonoissa väleissä, kertoo Kauppila.

Saako naapurin lumitouhuja videoida?

Entä, jos naapurin lumityöt saavat todellista vahinkoa aikaan? Jos vaikkapa naapurin kasaaman lumivuoren sulamisvedet kastelevat oman kellarin? Korvauksia havitteleva tarvitsee hyvät todisteet.

Kannattaa valokuvata, jos naapuri tuo ilman lupaa lunta paikkaan, missä vesivahingon syntyminen on mahdollista.

–  Tällaisessa tilanteessa näyttötaakka juridisesti on sillä joka väittää, että hänelle on aiheutettu vahinkoa. Kannattaa valokuvata, jos naapuri tuo ilman lupaa lunta paikkaan, missä vesivahingon syntyminen on mahdollista. Videoidakin saa ilman pelkoa salakatselun rikoksen tunnusmerkistöstä. Tallentaa saa,  jos omalta pihalta kuvaa sellaista naapurin toimintaa mikä liittyy omaan tonttiin. Se on todiste, jos syntyy riita siitä, että onko naapuri ylipäätään kasannut lunta väitettyyn paikkaan, selittää Kauppila.

Lumityökoneen jäljilta kaatunutta pensasaitaa katuvarressa.
Kuva: Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Vaikka lunta välillä olisikin tontin täydeltä, Kauppila neuvoo riitelyn sijasta sopuisaan keskusteluun ja molemminpuoliseen joustamiseen.

– Pahimmillaan hommasta tulee talven kestävä ikiliikkuja, jos kumpikin osapuoli luo vuoron perään lumet toistensa ajotielle tai pihamaalle. Naapureiden on myös syytä muistaa, ettei sinne kaupungin puolellekaan saa lunta kolata ilman lupaa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä