Järvinen oli äärimmäisen taitava muusikko, mutta persoonana ristiriitainen. Aamu-tv:ssä vierailleiden Järvisen ystävän, muusikko Harri Saksalan ja elämäkerran toisen kirjoittajan Jaakko Riihimaan mukaan Järvinen oli arvonsa tietävä kitaristi, mutta toisaalta ujo mies.

- Minä tunsin Albertin hienona muusikkona, taiteilijana ja hyvin varmana ihmisenä omien taitojensa suhteen. Toisaalta hän oli hyvin herkkä ihminen ja kunnon taiteilijasielu, mikä helposti jää rock-kukko imagon taakse, kuvailee Saksala.

- Järvinen oli hyvinkin erilainen hahmo eri seuroissa. Vanhojen ystävien ja tuttujen seurassa hän oli erilainen kuin isommassa joukossa. Ei ole olemassa yhtä Albert Järvistä, joten lukijan on itse tehtävä oma tulkintansa, sanoo Riihimaa.

Saksala korostaa, että esteettisyys on tärkeää rock-musiikissa. Järvinen rakensikin tietoisesti rokkari-imagoa.

- Kun muusikko menee lavalle, on oltava muusikon näköinen. Myös valokuvissa hän oli aina hyvin edukseen. Hänellä oli tyylitajua vaatteisiin ja pukeutumiseen ja tietenkin piti olla myös hyvännäköiset kitarat, näyttävät vahvistimet, toteaa Saksala.

Menestyksen takana paljon työtä

Järvisen suhde menestykseen oli ristiriitainen.

- Vaikka hän nousi tähtiin, niin Järvinen ei tuntenut siellä oloaan kotoisaksi. Varmaan perusherkkyys ja ujous pohjaluonteena tökkivät siinä, pohtii Riihimaa.

Saksala huomauttaa, että Järvisen menestyksen takana oli valtava määrä työtä.

- Albertilla oli aina se sama soundi, oli hänellä minkälainen vahvistin tai maailman huonoin kitara. Se oli sormissa ja soittotekniikassa, millä hän kuljetti käsiään otelaudalla. Se oli valtavan työn tulos.

Järvistä arvostetaan korkealle suomalaisissa muusikkopiireissä edelleen. Kunnioitus näkyi Riihimaan mukaan kirjan teossa siten, että Järvisen tuttavapiiri osallistui mielellään kirjan tekoon. Elämäkertaa varten tehtiin yli 200 haastattelua.

- Harva on muistellut Järvistä negatiivisessa mielessä, vaikka hän on omat harminsa monellekin aiheuttanut. Hän löi maalipaalun suomalaiselle muusikkokunnalle, etenkin kitaristeille, sanoo Riihimaa.

Albert Järvinen kuoli 40-vuotiaana maaliskuussa 1991. Vaikka hänet muistetaan parhaiten Hurriganesin kitaristina, hän piti itse uransa huippusaavutuksena 1970-luvulla syntynyttä Royalsia. Järvisen uraa varjosti päihdeongelma.

Elämäkerran julkaisua juhlitaan tänä iltana Tavastiassa. Julkaisutilaisuudessa nousee lavalle yli 40 muusikkoa.