Tekniikka |

Älylasit vapauttavat kädet – sovellusmahdollisuudet kuntoilusta terveydenhoitoon

Älylasit piirtävät verkkokalvolle kuvan lisätystä todellisuudesta. Se voi olla vaikkapa sykemittarin näyttö, jolloin kuntoilijan ei tarvitse nostaa kättä eikä siirtää katsetta kellosta vilkaistakseen tulosta, sillä se näkyy urheilijan laseista.

VTT:n älylasit
VTT:n kehittämällä teknologialla on kaupallista potentiaalia, sillä lisätyn todellisuuden markkinoiden arvellaan kasvavan muutamassa vuodessa jopa 150 miljardiin dollariin. Kuva: Yle

VTT:lla kehitettyyn teknologiaan perustuvat älylasit ovat tulossa kauppoihin vielä tämän vuoden puolella.

VTT:n työntekijöiden perustama Dispelix toimittaa Oulussa ja Espoossa luotua optista teknologiaa. Dispelix ei siis itse tuota älylaseja vaan toimittaa optiikkaa erilaisia laseja valmistaville yrityksille

Älylasien käyttökohteita ovat muun muassa uinti, moottoripyöräily ja yleensä molempia käsiä vaativat tehtävät.

Uinnissa näyttö uimalaseihin

Uuden näyttötavan ansiosta esimerkiksi kuntoilijan ei enää tarvitse katsoa sykettä kellosta, vaan syke, navigointi ja aktiviteettitieto näkyvät suoraan urheilulaseista käyttäjälle. Erityisen kätevää tämä on uinnissa, missä kellon katselu on haastavaa.

– Moottoripyöräilijälle laseissa voi olla esimerkiksi nopeusnäyttö, navigaatiotieto ja keliolosuhteet, kertoo Dispelix Oy:n toimitusjohtaja Antti Sunnari.

Valojohdeoptiikan ansiosta joko lasille tai muoville tehtävät näytöt ovat ohuita. VTT:n innovaation vahvuuksia ovat edullinen hinta ja toimitusten joustavuus.

Antti Sunnari on VTT:n luomaa teknologiaa kaupallistavan Dispelix Oy:n toimitusjohtaja.
Moottoripyöräilijälle laseissa voi olla esimerkiksi nopeusnäyttö, navigaatiotieto ja keliolosuhteet, kertoo Antti Sunnari. Kuva: Timo Sipola / Yle

– Markkinoilla olevat näytöt on useimmiten suunniteltu sotilaskäyttöön eli niissä ei ole ollut tarvetta ajatella kustannuksia. Me pystymme samaan laatuun paljon edullisemmin. Hinnan lisäksi kilpailuvalttejamme ovat kuvan koko ja muuntautuminen joustavasti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin, arvioi Sunnari.

Paitsi liikuntaa ja moottoripyöräilyä Dispelixin näyttöteknologian sovelluskohteita löytyy muun muassa terveydenhoidosta, valmistus- ja prosessiteollisuudesta sekä logistiikasta. Älylasien avulla myös työn tehokkuus kasvaa, sillä vaativissa olosuhteissa voidaan työskennellä molemmat kädet vapaina.

– Tämä tulee korvaamaan myös pelikonsolit, sanoo Sunnari.

Älylasit muutamalla satasella

Antti Sunnari arvioi valmiiden älylasien lähtöhinnan liikkuvan älypuhelimen 500- 00 euron luokassa ja volyymien kasvaessa painuvan alle 200 euron.

Lisätty todellisuus tarkoittaa näkymää, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien näyttöjen kautta. Se on siis järjestelmä, jossa keinotekoista tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään yhdessä todellisen ympäristön kanssa.

Näytön käyttäjäystävällisyyttä lisää se, että virtuaalinen kuva muodostuu käyttäjän kaukokenttään, jolloin käyttäjän silmät eivät väsy.

Lisätyn todellisuuden markkinoiden arvellaan olevan 150 miljardia dollaria vuonna 2020.

– Tästä optiikan osuus on arviolta 1,5 miljardia dollaria, kertoo Sunnari.

Virtuaalinen kuva muodostuu kaukokenttään

VTT:n työntekijöiden perustama spin-off -yritys Dispelix Oy kaupallistaa tutkimuslaitoksella kehitetyn näytön, joka tuo visuaalisen informaation suoraan teräväpiirtokuvana käyttäjän näkökenttään osaksi silmälasien linssiä. Tämä mahdollistaa sen, että älylasit voivat korvata jopa älypuhelimen tai tabletin säilyttäen samalla näkymän ympäröivään maailmaan.

– Nykyisiin kookkaisiin tai vaikeasti valmistettaviin ratkaisuihin verrattuna näytön ohuus, keveys, esteettinen ulkonäkö ja massavalmistettavuus ovat Dispelixin ratkaisun vahvuuksia. Kun elektroniikka ja optiikka ovat kehittyneet, näytöt tulevat saumattomaksi osaksi jopa tavallisia silmälaseja arvioi Sunnari.

Näytön käyttäjäystävällisyyttä lisää se, että virtuaalinen kuva muodostuu käyttäjän kaukokenttään, jolloin käyttäjän silmät eivät väsy.

– Virtuaalikuvan koko vastaa 60 tuuman TV:tä kolmen metrin etäisyydeltä katseltuna, kertoo Sunnari.

VTT:n tavoite on muuttaa innovaatiot tuotannoksi

Dispelix kerää parhaillaan rahoitusta ja rakentaa yrityskumppaniverkostoa kaupallistamisen vauhdittamiseksi. Näytöt ovat jo nyt massavalmistettavia, ja yrityksen tavoitteena on tehdä ensimmäiset asiakastoimitukset vuoden 2016 aikana.

Sunnarin mukaan Dispelixiin lähti pari kollegaa.

– Tuotteen kehittäminen on ollut mahdollista tutkimuslaitoksen sisällä. Puhdastiloja ja muuta kallista teknologiaa vaativa tuotekehittely ei olisi autotallissa ollut mahdollistakaan. VTT Ventures tuo patentin yritykseen ja laitos saa sitä kautta osuutta yrityksestä, toteaa Sunnari.

Tutkimuslaitoksen tavoite että VTT:lla luotu teknologia muuttuu tuotteiksi ja tuotannoksi.

– Se voi tapahtua laitoksen sisältä tai sen ulkopuolelta. Displexin tapauksessa hyvät ja halukkaat asiantuntijat tuotteen kaupallistamiseen löytyivät talon sisältä, sanoo VTT:n viestintäjohtaja Olli Ernvall. 

Ydinteknologia Displexin tapauksessakin tulee VTT:lta ja sillä on myös patentti läpinäkyvään näyttöön.

– VTT voi olla alkuvaiheessa osakkaana tällaisissa yrityksissä, mutta ajatuksena on vetäytyä sitten kun yritys alkaa pärjätä omillaan.  Patenteista meille voi tietysti tulla royalteja, jatkaa Ernvall.

VTT:n spin off -toimintaa hallinnoivan tytäryhtiö VTT Venturesin salkussa on tällä hetkellä 21 kansainvälisille markkinoille tähtäävää spin off -yritystä. Niissä on 45 miljoonaa euroa kerättyä pääomaa, 300 työpaikkaa ja 32 miljoonan euron liikevaihto.  

Tuoreimmat aiheesta: Tekniikka

Pääuutiset

Ulkomaat

Istanbulin lentokentällä räjähdyksiä – viranomaiset: ainakin 10 kuollut

Poliiseja juoksemassa.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä