Veittijärven koulun Topintuvan toimipisteessä kännyköitä ei ole tänä vuonna tuntien alussa suljettu. Päin vastoin oppilaat ja opettajat ovat kokeilleet, mihin älypuhelinta voi käyttää, kertoo opettaja Jyrki Uusi-Viitala:

- Oppimissuunnitelmasta ollaan siirretty eri asioita. Kotitehtäviä on annettu puhelimella, fysiikasta kotikokeita. Niitä on sitten kuvattu videona tai stillkuvina. Puhelimilla on myös kirjoitettu kotona.

Nykyaikanakin onnistuu ulkona oppiminen. Kevätlukukauden lopun päivinä oli aikaa kokeilla puhelimen suunnistusominaisuuksia.

- Me tehtiin geokätkentää tänään. Piilotettiin sellaset muoviaskit ja ne pitää etsiä koordinaattien avulla, kertoo 6 D:n oppilas Viivi Väyrynen.

- Talvella ollaan hiihdetty tota Topin lenkkiä ja pantu muistiin sellaset merkit jota siellä on. Keväällä saa jonku palkinnon se, joka on niitä keränny eniten, kertoo luokkatoveri Juuli Blomberg.

Käyttäjä ensin, tekniikka sitten...

Älypuhelimet lainasi tunnettu valmistaja, mutta mitään tiettyä tuotetta ei tällä hankkeella ole tarkoitus myydä. Enemmän kiinnostaa uusien mahdollisuuksien selvittely, sanoo tutkija Janne Vainio Nokian tutkimuskeskuksesta:

- Me haetaan ymmärrystä siitä, mikä se puhelimen rooli lasten elämässä on ja vois olla, ja mitä hyötyä siitä olisi. Hyvin nöyrästi lähdetään hakemaan ymmärrystä, ei todistamaan mitään.

Tutkimushanke on  Tampereen yliopiston ja Nokian yhteinen. Analysoituja tuloksia kerrotaan aikanaan, mutta jatkotutkimusten muodosta ja laajuudesta ei vielä ole varmuutta.  Puhelimet ainakin kerättiin pois kesäksi.

Ylöjärveläiset ovat paitsi tehneet iltaisin kotitehtäviä, käyttäneet puhelinta myös keskinäiseen seuranpitoon. Nettimaailma on älypuhelimen kautta ulottuvilla. Verkkomaailman vaaroista on puhuttu paljon, mutta tutun laitteen kanssa toisaalta rajat selkiytyvät, arvioi opettaja Niko Virtanen:

- Ei nämä asiat liity minusta yksin tekniikkaan. Rajat pitää aina hakea ja määritellä. Me ei olla lähdetty millekään kieltolinjalle. Parempi, että ne ilmiöt putkahtavat myös aikuisten silmiin. Päästään niistä asioista keskustelemaan ja tarvittaessa puuttumaan.

...mutta aina ei tekniikka ole käden ulottuvilla

Vielä ei tiedetä, tuleeko kännykästä jokapäiväinen koulutyön väline.  Jos näin tapahtuu, voidaan joutua miettimään, kuka laitteet maksaa. Kaikkien koululaisten vanhemmilla ei ole varaa uusimpaan puhelimeen - varsinkin, kun vahinkojakin sattuu. Tosin yleensä tietotekniikan hinta on alun jälkeen pudonnut tuntuvasti.

Toinen ongelma tulee siitä, että koko Suomi ei vieläkään ole sillä paljon puhutulla tiedon valtatiellä. Monella seudulla nimittäin tiedonsiirron hitaus tökkii yhä.