Terveys

Älypuhelin koukuttaa monista syistä – Ongelmallinen käyttö voi aiheuttaa jopa rytmihäiriöitä

Jos älypuhelimen käyttö riistäytyy hallinnasta, se voi aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Älypuhelimen ongelmallinen käyttö voidaan tunnistaa, mutta sille on vaikea määritellä yleispäteviä rajoja. Puhelimen haitallista käyttöä kannattaa vähentää asteittain.

Tuomo Ryynänen
Tuomo Ryynänen käyttää puhelintaan vain puheluihin, tekstiviestien kirjoittamiseen ja valokuvien ottamiseen. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Vielä neljä ja puoli kuukautta sitten Tuomo Ryynänen avasi päivittäin älypuhelimensa lukitusnäytön yli 50 kertaa ja kulutti tunteja luurinsa parissa. Älypuhelimeltaan Ryynänen luki muun muassa sähköposteja ja haki tietoa milloin mistäkin mieleen juolahtaneesta asiasta.

– Älypuhelin aiheutti riippuvuuden tunnetta ja vaati niin paljon huomiota, että siitä saatavat hyödyt olivat huomattavasti pienempiä kuin siitä aiheutuvat haitat, Ryynänen muistelee.

Älypuhelin aiheutti Ryynäselle muun muassa uni- ja keskittymishäiriöitä. Ryynäsen lyhytkestoinen muisti oli alkanut myös heiketä, koska hän oli ulkoistanut niin paljon muistettavia asioita puhelimensa kontolle. Asia vaivasi, joten Ryynänen päätti tehdä täyskäännöksen – lopettaa älypuhelimen käytön kokonaan.

Voi aiheuttaa jopa rytmihäiriöitä

Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan on tyypillistä, että älypuhelimen ongelmallinen käyttö vie aikaa ihmissuhteilta, kotiaskareilta ja opinnoilta. Se voi aiheuttaa myös epätäsmällisiä ruumiillisia oireita.

– Fyysiset haitat voivat olla esimerkiksi päänsärkyä ja huimausta, jopa rytmihäiriöitä voi tulla. Lisäksi älypuhelimesta voi tulla stressinhallintakeino, mutta tosiasiassa se vain pahentaa niitä stressioireita, Korkeila kertoo.

Fyysiset haitat voivat olla esimerkiksi päänsärkyä ja huimausta.

– Jyrki Korkeila, psykiatrian professori, Turun yliopisto

Korkeilan mukaan älypuhelimen liialliseen käyttöön liittyy usein myös ahdistusta, joka ilmenee erityisesti silloin, jos omaa puhelintaan ei pääse käyttämään silloin kuin haluaisi.

Tuomo Ryynäselle älypuhelimen käytön täydellinen lopettaminen oli alkuun erittäin vaikeata, koska hän oli jo tottunut tiedon ja palveluiden jatkuvaan saatavuuteen.

– Tein useita arkitoimintojani älypuhelimella. Näitä olivat esimerkiksi musiikin kuuntelu Spotify-sovelluksen avulla ja verkkopankkiasiointi. Niitä tarpeita varten piti keksiä korvaavat toiminnot.

Samantapaista kuin uhkapeli- ja nettiriippuvuus

Kun älypuhelimen käyttö karkaa käsistä, oireet ovat hyvin samantapaisia kuin diagnosoiduissa riippuvuuksissa. Älypuhelimet ovatkin psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan luoneet uuden alustan, jossa riippuvuutta ilmenee.

Mies tutkii älypuhelintansa.
Kuva: Tiina Jutila / Yle

Korkeila korostaa, että älypuhelimen ongelmallinen käyttö ei ole erillinen häiriö tai sairaus, vaan se on käyttäytymiseen liittyvää riippuvuutta.

– Se on samantapaista kuin esimerkiksi uhkapeli- ja internetriippuvuus. Niihin liittyy käyttäytymistä, joka muodostuu ongelmaksi, koska se on palkitsevaa.

Mobiililaitteiden liiallinen käyttö voi Korkeilan mukaan johtua muustakin kuin riippuvuudesta, esimerkiksi vaikeuksista olla yksin, heikosta itsetunnosta tai ystävyyssuhteiden puuttumisesta.

– Nykyvaiheessa on järkevämpää puhua haitallisesta käytöstä, jossa osa on luonteeltaan riippuvaista ja osa määrittyy muulla tavalla, Korkeila avaa.

Nuoret ja lapset suurimmat riskiryhmät

Älypuhelimien yleistymisen myötä niiden ongelmallisesta käytöstä kärsitään kaikissa ikäryhmissä. Suurimmassa riskiryhmässä ovat Korkeilan mukaan kuitenkin ne lapset ja nuoret, jotka ovat kasvaneet älylaitteiden parissa. Ongelmia voi syntyä muun muassa koulussa, jos älypuhelinta käytetään koulutunnin aikana.

– Koululaiset eivät ole vielä niin kykeneviä suuntaamaan tarkkaavuuttaan yhdestä kohteesta toiseen. Jos älypuhelinta käyttää opetuksen aikana, niin se häiritsee keskittymiskykyä. Ja jos laitetta käytetään jatkuvasti, niin se ruokkii lyhytjänteisyyttä ja opinnot voivat kärsiä.

Ongelmallisen käytön rajoja vaikea määritellä

Älypuhelimen ongelmallisen käytön määrittelemiseksi on Korkeilan mukaan kehitetty mittareita, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse riippuvuudesta vai ei. Tarkkoja ja yleispäteviä rajoja ongelmakäytölle on kuitenkin vaikea määrittää.

– Jos joku käyttää yli viisi tuntia päivässä älypuhelintaan, ongelma voi olla todennäköinen. Mutta tietysti tuntikausia kestävä puhelimen käyttö voi liittyä myös järkeviin toimintoihin, kuten työn tekemiseen, opiskeluun tai sosiaalisiin kontakteihin, Korkeila sanoo.

Jos joku käyttää yli viisi tuntia päivässä älypuhelintaan, ongelma voi olla todennäköinen.

– Jyrki Korkeila, psykiatrian professori, Turun yliopisto

Korkeila muistuttaa, että puhelimen käyttöön liittyy luonnollisesti myös paljon positiivisia puolia. Ongelmat tulevat siitä, että älypuhelimen käyttö alkaa syödä mielenkiintoa muista asioista ja alkaa vaikuttaa elämänhallintaan.

Käyttöä kannattaa vähentää asteittain

Tuomo Ryynäsellä älypuhelimen käytön lopettaminen kokonaan onnistui alkuvaikeuksien jälkeen erinomaisesti eikä repsahduksia ole tullut. Ryynäsen mukaan hänen henkilökohtainen tuottavuutensa ja hyvinvointinsa ovat parantuneet. Hän on kirjannut älypuhelittomuutensa vaikutuksia ylös myös blogiinsa.

– Käytän tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa kotona tai töissä vain niille varatulla laitteella, kuten läppärillä tai pöytätietokoneella. Tärkeintä on ollut, että olen vapaa jatkuvasta puhelimen tarkastelusta.

Tuomo Ryynänen
Tuomo Ryynänen Kuva: Tiina Jutila / Yle

Psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan älypuhelimen käytön vähentämisessä oleellista on asettaa itselleen tavoitteet ja säännöt siitä, kuinka paljon käyttöä haluaa vähentää.

– Käyttöä kannattaa vähentää asteittain. Jos käyttö on ongelmallista, niin silloin voi olla tarpeen hakea apua ammattilaiselta. Kouluissa ei minun mielestäni pitäisi sallia oppitunneilla älypuhelimia lainkaan, hän summaa.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä