Vuoden vaihteessa ambulanssit eivät enää ole kuntien vastuulla, vaan ensihoito siirtyy sairaanhoitopiireille. Uutta pestiään silmällä pitäen sairaanhoitopiirit kokosivat vuoden 2010 tilastoja. Tämä on ensimmäinen kerta kun ambulanssien tavoittamisviiveitä on tilastoitu kattavasti. Tiedot paljastavat suomalaisille tutun totuuden - varsinkin syrjäseudulla apua joutuu odottamaan.

- Kyllä tässä jollakin tavalla on jäänyt unholaan se, että taajamien ulkopuolellakin on ihmisiä, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö Harri Taskinen toteaa.

Potilaat joutuvat odottamaan

Esimerkiksi Tervolassa ja Pyhännällä keskimäärin yksi kymmenestä kiireellisestä tehtävästä toteutui kahdeksassa minuutissa. Kahdeksan minuuttia on aika, jossa kriittisessä tilassa oleva potilas tulisi tavoittaa.

Saimaalla sijaitsevassa Lemin kunnassa tilanne on ollut vielä huonompi - ambulanssi saapui paikalle keskimäärin puolessa tunnissa. Ambulanssi ei tullut paikalle tarvittavassa kahdeksassa minuutissa myöskään muun muassa Lumijoella ja Halsualla.

Mikäli tässä tilanteessa menetetään ne minuutit, ne kostautuvat tehohoitopäivissä.

- Harri Taskinen, ensihoitopäällikkö

- Mikäli tässä tilanteessa menetetään ne minuutit, ne kostautuvat tehohoitopäivissä ja tehohoitomaksussa, jotka ovat moninkertaisia ensihoitoon sijoitettuun rahaan verrattuna, Taskinen sanoo.

Luvut eivät ole mairittelevia kaikille kaupungeillekaan. Niin Oulussa kuin Lappeenrannassakin tavoitettiin vain kuusi kymmenestä kiireellisestä potilaasta kahdeksassa minuutissa. Syitä viivästymisiin riittää.

- Suurin ongelma on ollut lähtöviiveessä, eli onko yksikkö välittömässä lähtövalmiudessa, vai onko se 15 minuutin lähtövalmiudessa. Osittain syynä on myös ambulanssiverkosto. Samalla kun tehtävämäärät ovat lisääntyneet, lääkäripäivystykset ovat keskittyneet kauas, jolloin on syntynyt hirveästi ambulanssityhjiöitä, selventää Kainuun sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö Jukka Angerman.

Sairaanhoitopiireillä on päätäntävalta

Tulevaisuudessa ambulanssit pyritään jakamaan sairaanhoitopiirien alueella tasaisemmin, jotta potilaiden tavoittamisajat lyhenisivät. Sairaanhoitopiirit saavat vapaasti päättää, mihin ambulanssit sijoitetaan.

Pelataanko valmiuksien kanssa riskipeliä ihmisten kustannuksella.

- Jukka Angerman, ensihoitopäällikkö

- Ministeriö on antanut asetuksen, jossa määritellään miten palvelutasopäätös rakennetaan, jotta siitä tulee samanlainen koko maassa. Varsinaisesti sairaanhoitopiirit päättävät itsenäisesti  palvelutasosta, minkälaista palvelua he haluavat tarjota, kertoo hallitusneuvos Anne Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Viranomainen kuitenkin pelkää, että tässä kohtaa piilee sudenkuoppa. Samaan hengenvetoon kun pyydetään parempia palveluita, vaaditaan myös kustannustehokkuutta.

- Yöaikaan, jolloin tehtäviä on tilastollisesti vähemmän, saattaa yksiköiden määrä vähentyä osassa maata. Tällöin voidaan jopa miettiä, pelataanko valmiuksien kanssa riskipeliä ihmisten kustannuksella, pohtii ensihoitopäällikkö Jukka Angerman.

Ei minimejä ministeriöstä

Ministeriössä ei ole haluttu määritellä minimitasoja lähtövalmiudelle.

- Me luotamme siihen, että sairaanhoitopiirit osaavat tehdä hyviä päätöksiä. Tietenkin seuraamme uuden terveydenhuoltolain toteutumista ja jos on tarvetta, niin valvovat viranomaiset puuttuvat ongelmiin, hallitusneuvos Anne Koskela toteaa.

Sairaanhoitopiirit suhtautuvat positiivisesti vuoden vaihteessa voimaan astuvaan muutokseen. Sairaanhoitopiireissä uskotaan vakaasti, että palvelut tulevat paranemaan huomattavasti niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla. Viranomaisyhteistyöhön, jota tällä hetkelläkin toteutetaan, tullaan tulevaisuudessa panostamaan.

- Onko viranomaisapuna pakko aina kiireellisessä ensihoitopalvelussa olla ambulanssi? Sehän voi olla kuka tahansa viranomainen, joka saavuttaa potilaan mahdollisimman nopeasti. Sillä säästetään se, että silloin kun ensihoidon tehtäviä on vähän, ei kuluteta rahaa pelkästään päivystämiseen, ensihoitopäällikkö Harri Taskinen sanoo.