Antiikin Roomassa susi oli pelätty ja arvostettu
Sutta kavahdettiin ja palvottiin, kertoo antiikin Rooman susimyyttejä tutkiva Mika Rissanen. Hänen mukaansa eläintä arvostettiin pelosta huolimatta, toisin kuin tämän päivän Suomessa.
Tietokirjailija Mika Rissanen on viettänyt viime ajat tutkien jopa 2700 vuotta vanhoja historiankirjoituksia. Työn alla on Rissasen kolmas antiikki-aiheinen kirja, jota varten esiin on kaivettava runsaasti tietoa susimyyteistä.
Antiikin Roomassa susi oli arvostettu eläin. Rooman syntyhistoria kertoo myytin Tiber-jokeen hylätyistä kaksosista, Romuluksesta ja Remuksesta. Mars-jumalan lähettämä susiemo löysi pojat joesta ja imetti heitä.
- Susi oli tässä mielessä roomalaisten kantaäiti. Niin sitä myös myöhempinä aikoina kunnioitettiin, jossakin määrin jopa palvottiin, kouvolalainen Rissanen sanoo.
Sudella oli myös oma kulttinsa. Roomalaiset viettivät helmikuussa Lupercalia-juhlaa, jossa kaupunkilaisten pahat teot sovitettiin. Pakanallinen rituaali pyrittiin kristillisellä ajalla lopettamaan. Kun tämä ei onnistunut, juhlaa siirrettiin pyhän Valentinuksen päivälle 14. helmikuuta. Rissasen mukaan nykyinen ystävänpäivä pohjautuukin jossain määrin roomalaiseen susikulttiin.
Maaseudulla susi oli pelätty
Vaikka Roomassa sutta virallisesti kunnioitettiin, maaseudulla eläin sai toiset kasvot. Lammaspaimenille susi oli vihollinen siinä missä muutkin pedot. Vaikka sutta pelättiin, Rissanen ei ole löytänyt historiankirjoituksista mainintoja ihmisen kimppuun hyökänneistä susista.
- Ne maininnat, jotka asiasta on, liittyvät hyvinkin fantastisiin elementteihin: on ihmissusia tai jotakin vastaavia mytologisia tapauksia.
Rissasen mukaan roomalaisten suhtautuminen suteen poikkesi nykypäivästä, vaikka esimerkiksi susivihaa esiintyikin. Rissanen sanoo, että Suomessa sutta ei arvosteta samalla tavalla.
- Susi on suomalaisille enemmän mitäänsanomaton eläin, kun roomalaisille se oli merkityksellinen. Pääosin sutta pidettiin hyvinkin arvokkaana ja jossain määrin salaperäisenä eläimenä.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Gorillakaksosten leikki tarttui videolle
Videon kuvasi San Diegon eläintarhan tutkija, joka oli Ruandan Volcanoes-kansallispuistossa tutustumassa suojeltujen vuorigorillojen elinympäristöön.
Kurkitanssia jo 20 vuoden ajan
Kookka-kurki sukii pihalla sulkiaan. Sen on syytäkin, sillä lauantaina Humppilassa vietetään hänen 20-vuotissyntymäpäiviään. Lintuharrastaja Jouko Alhainen järjestää lauantaina Ravintolapäivänä kurki-kahvilan Kookka-kurjelleen.
Jätteiden käsittely lisääntynyt
Kaivostoiminta ja louhinta synnyttävät suurimman osan jätteestä.
Kuvagalleria: Pesät piipussa, pelastusveneen päällä ja kannon nokassa
Kuluneella viikolla lämpötilat ovat Keski-Suomessakin hiponeet jo hellelukemia. Sääkuvaajien otoksiin on osunut muun muassa mustikan kukkia ja lintujen koteja.
Hirvikaksoset hurmaavat Jämsässä
Eläinpienokaiset ihastuttavat varsinkin jos ja kun niitä pääsee tarkastelemaan lähietäisyydeltä. Jämsässä tarhaoloissa kaksosvasat synnyttänyt hirviemo vahtii kuitenkin tarkkaan, etteivät uteliaat tuppaa liian lähelle.
Likaviemärin maineessa ollut Porvoonjoki elpyy
Kalalajien kirjo on kasvanut ja esimerkiksi lohikaloja on aiempaa enemmän. Maatalouden ja yhdyskuntien aiheuttamaa kuormitusta pitäisi silti vähentää.
Linnunlaulu kantaa hämmästyttävän hyvin rakenteiden läpi
Lintujen sirkutus on äärimmäisen dynaaminen ääni, joka kantautuu paksujenkin seinien läpi - jopa liikkuvan auton sisälle. Ihmisen kuulo on myös erityisen herkistynyt preesens-alueen äänille, kertoo ääniasiantuntija.
Kalojen fongaaja on hionut taktiikkaansa puoli vuotta
Kotkan kalamaratonissa kisataan viikonloppuna siitä, mikä joukkue saa pyydystettyä eniten eri kalalajeja. Lajikalastus eli fongaus on levinnyt kalaharrastajien parissa. Jesse Suntio osallistuu Kotkan kalamaratoniin viidettä kertaa.
Tiedätkö miksi metsän puut ovat saman pituisia?
Suomessa metsät näyttävät lähes suurella leikkurilla tasoitetuilta. Kaikki täysi-ikäiset puut metsässä ovat suurin piirtein saman pituisia. Tasapituisuuteen on yksi syy yli muiden.
Tampere värväsi ensimmäiset maisemanhoitolampaansa
Tampereen Peltolammin Rukkamäenpuiston kesälampaat ovat rauhallista sorttia. Ohikiitävät junat ja tiellä kaasuttelevat autot eivät niitä hetkauta. Kotitilalla Hämeenkyrössä villaiset ruohonleikkurit ovat tottuneet hävittäjien ylilentoihin.
