Talous |

Applen ja Googlen sovelluskaupat painavat rahaa – sovelluskehittäjät kipuilevat

Joka kuukausi yritykset julkaisevat kymmeniätuhansia uusia sovelluksia, mutta harva niistä tekee tuotteillaan rahaa. Varmoja hyötyjiä ovat vain Googlen ja Applen sovelluskaupat.

Kuvitus sovelluskauppojen maksuista.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Teknologiajätit Apple ja Google ovat takoneet useita vuosia miljardien eurojen tuloksia. Applen syömähampaana ovat olleet korkean katteen älypuhelimet ja Googlella puolestaan muun muassa hakukone, mainokset ja kartat.

Merkittäviä liiketoiminta-alueita yhtiöille ovat myös sovelluskaupat, joiden myynti on tutkimusyhtiö App Annien arvion mukaan kymmenien miljardien eurojen luokkaa vuodessa.

Viivan alle jäävän tuloksen arviointia kuitenkin vaikeuttaa se, etteivät Google ja Apple julkista tietoja sovelluskauppojen toiminnasta.

– Akateemisesti on kinasteltu, ovatko kaupat kummallekaan merkittäviä tekijöitä, sanoo sovellusmarkkinoita tutkinut tutkija Sami Hyrynsalmi Turun yliopistosta.

Kyse on toisin sanoen siitä, kattavatko miljarditulot liikkeiden pyörittämisestä koituvat kulut. Hyrynsalmi uskoo, että kymmenien miljardien liikevaihdosta jää jotakin tietotekniikkajättien taskunpohjille.

Ainakin luvut ovat suuria. Eri kehittäjät keksivät joka kuukausi kymmeniätuhansia uusia sovelluksia, joiden lataamisesta sovelluskaupat ottavat 30 prosentin osuuden kuluttajan maksamasta hinnasta.

Sovelluskehittäjät saavat vastineeksi kansainvälisen kauppapaikan, josta kuluttajat kaikkialta maailmasta voivat ostaa yrittäjän tuotteen.

Kourallinen sovelluksista tuottaa voittoa

Sovelluksia vyöryy tällä hetkellä kauppoihin huimaa tahtia ja kehittäjiä on moneksi. Alalta löytyy niin sovelluksiin keskittyneitä yrityksiä, harrastajia kuin oman ideologiansa julistajiakin.

Harva kuitenkin tekee alalla voittoa. Suomalaisen tietotekniikkafirma Ixonosin toimitusjohtaja Sami Paihosen arvio on kova.

– Alle viisi prosenttia sovelluksista tuottaa jotakin. Niitä sovelluksia, jotka tuottavat suurimmat liikevaihdot, on vain kourallinen.

Muussa liike-elämässä samanlainen epäsuhta ei kävisi päinsä. Sovellusbisneksessä vinoutumista selittävät ennen kaikkea alhaiset jakelukustannukset ja odotuksissa siintävät suuret voitot.

– Valitse vain oikeat sovelluskaupat, ja sinulla on mahdollisuus saavuttaa miljardeja käyttäjiä. Ennen tällaista mahdollisuutta ei ollut, Paihonen kertoo.

Odotukset suurista tuotoista houkuttelevat alalle myös paljon riskirahoitusta ja sen turvin monet yritykset voivat jatkaa toimintaansa tappiolla. Yksi kuuluisin esimerkki on viestipalvelu Twitter.

Paihosen mukaan jatkossa sovelluksien määrän kasvu taittuu. Yksittäisten kehittäjien ja pienten firmojen tekemät sovellukset kuolevat pois, koska ne eivät tuota kehittäjilleen rahaa.

Sovelluskehittäjien kuluja nostavat markkinointipanostukset, jotka ovat entistä tärkeämpiä. Sovellusten on jotenkin erottauduttava suuresta massasta.

Googlen ja Applen uudet haastajat

Tutkimusyhtiö App Annien tuoreessa ennusteessa ei mainita sanallakaan tietotekniikkajätti Microsoftin sovelluskauppaa. Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka hallitseva asema Applella ja Googlella on tällä hetkellä kauppiaina.

Vaikka tilanne vaikuttaa pysyvältä, se voi muuttua nopeastikin. Verkkokauppa Amazon on heittänyt konkreettisen haasteen alan suurille tekijöille. Yhtiö on kehittänyt verkkokaupan, jossa asiakkaat saavat käyttää kaikkia palvelusta löytyviä sovelluksia ilmaiseksi.

– Jos tämä malli rupeaa lentämään, sillä voi olla vaikutuksia kaikkialle, Hyrynsalmi kertoo.

Alaa tarkasti seuraavat tahot arvuuttelevat, tuoko Amazon palveluunsa kuukausimaksun, vai alkaako yhtiö pyörittää siinä mainoksia. Myös Microsoft voi yrittää kehittää jotakin uutta jatkossa ja haastaa alan suuret nimet.

– Alalla tosin pohditaan tällä hetkellä, luovuttaako Microsoft kokonaan älypuhelimissa, Hyrynsalmi sanoo.

Kolmas sovelluskauppoihin vaikuttava tekijä ovat suurien tietotekniikkayhtiöiden luomat ”ekosysteemit”. Esimerkiksi tietotekniikkajätti Facebook pyrkii ostamaan eri sovelluksia palvelunsa sisään, jolloin sovelluksia ei enää myytäisi erillisissä kaupoissa.

Toimitusjohtaja Paihonen ennustaakin, että ihmisten käyttämien sovellusten määrä jatkossa vähenee.

– Ihmisillä on yleensä 70 sovellusta, joista käytetään oikeasti 30 sovellusta. Loput ovat vain näytöllä olevia ikoneita, joita ei vain poisteta puhelimesta, Paihonen sanoo.

Kehityksestä on saatu esimakua Suomessa, kun Facebook osti Moves-liikuntasovelluksen huhtikuussa 2014.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä