Luonto |

Apulaisprofessori: Liito-oravakanta vähintään puolet tiedettyä pienempi

Liito-oravakanta voi olla jopa puolet tiedettyä pienempi. Itä-Suomen yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Lauri Mehtätalon mukaan kanta-arviossa on merkittävä laskuvirhe. Ympäristöneuvos Esko Hyvärisen mukaan liito-oravien kannan suuruudella ei ole käytännön merkitystä.

Liito-orava
Kuva: Yle

Liito-oravien kanta-arvio voi olla pahasti pielessä. Itä-Suomen yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Lauri Mehtätalo kertoo, että kanta-arvion laskentatapa on virheellinen. Tämä tarkoittaa, että kanta olisi jopa yli puolta pienempi kuin on arvioitu ja kannan suurutta pitäisi korjata merkittävästi alaspäin, kertoo Mehtätalo.

– Siinä on laskentaan liittyvä ongelma, joka näyttäisi saavan aika isoja yliarvioita siihen kantaan.

Yle Joensuun pyynnöstä Apulaisprofessori tutki selvitystä ja hänen mukaansa liito-oravien määrä on laskettu väärin. Selvityksessä mitatun koealueen koko voikin olla jopa viisinkertainen alkuperäiseen laskentatapaan verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liito-oravia olisi huonoimmillaan vain viideosa nykyarviosta.

Kontiolahtelainen filosofian maisteri Veli-Matti Sorvari on työskennellyt liito-oravien parissa. Hän on muun muassa ollut mukana tekemässä liito-oravaselvitystä Laatokan Karjalassa.

Myös Sorvarin mukaan kanta-arvio antaa väärää tietoa.

– Kun kanta on alentunut, virhe on vielä suurempi. Oma kanta-arvioni on 35 000–50 000 naarasta.

Vuonna 2006 julkaistun kanta-arvion mukaan Suomessa on 143 000 liito-oravanaarasta.

Aiheesta on keskusteltu akateemisissa piireissä jo pitkään. On sanottu, että kanta-arvio on ylimitoitettu, mutta yhtä selkeää syytä siihen ei ole esitetty julkisuudessa.

Kanta-arvion tehnyt Ilpo Hanski kiistää selvityksessä olevan virhettä. Hanski ei halua kommentoida asiaa enempää.

Ministeriö: Ei muuta suojelutasoa

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esko Hyvärisen mukaan mahdollinen heitto kanta-arviossa ei aiheuta käytännössä mitään.

– Käytännön elävään elämään sillä ei ole vaikutusta vaan se on hauska tietää -tyyppinen asia. Että paljonko niitä tarkkaan ottaen on.

Liito-oravakantojen määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, ja arvion tekeminen on vaativaa. Uusia kannanarvioita ei ole ympäristöministeriön mukaan yritetty tehdä.

– Liito-oravan seuranta on nykyisin järjestetty sillä tavoin, että seurataan kannassa tapahtuvia muutoksia eli sitä, mihin suuntaan kanta kehittyy eri puolilla Suomea, mutta yhteistä suurta kannanarviota ei enää tehdä vaan seurataan vaan trendejä.

Uusimpien tietojen mukaan näyttää sille, että liito-oravien määrä on laskeva.

– Se onko liito-oravanaaraita 70 000 vai 140 000, sillä ei käytännössä ole merkitystä, koska sen suojelutaso on määritelty luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin kautta.

– Uhanalaisuusarviointi määräytyy kannan laskuprosentin perusteella, joka voidaan selvittää ilman, että siinä on varsinaista kannanarviota takana vaan seuraamalla, miten asuttujen ruutujen määrä eri puolilla Suomea muuttuu, ympäristöneuvos Esko Hyvärinen toteaa.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Ulkomaat

Turkin viranomaiset: Istanbulissa 41 kuollutta, heistä 10 ulkomaalaisia

Poliisit partoivat turistien joukossa Atatürkin lentokentällä keskiviikkona 29. kesäkuuta.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä