Jokereita itse vuosia kannattanut Paavo Arhinmäki näkee, että joukkueiden välillä on kytenyt vihanpito jo vuosikausia. Kahden paikallisseuran välinen kilpailu on samalla helsinkiläisen jääkiekon rikkaus, joka lisää kiinnostusta otteluihin.

Arhinmäki pitää tärkeänä sitä, että SM-liigan johto ja lajiliiton johto tuomitsevat selväsanaisesti väkivaltaisuuden kiekkokaukalossa.

- Jääkiekkoon kuuluvat kovat ja reilut otteet. Taklaukset ja joskus tunteetkin kuohuvat, mutta polvitaklaukset, päähän kohdistuvat taklaukset ja päällekarkaukset eivät kuulu, ja ne pitää karsia pois, Arhinmäki sanoo.

Selvä viesti

SM-liigan asettamat rangaistukset antoivat Arhinmäen mukaan selvän viestin, että rangaistukset kovenevat, jos väkivaltaisuudet jatkuvat.

Arhinmäen mukaan liigasanktioita ei pidä verrata poliisitutkintaan, kuten kiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola on tehnyt.

- Jos poliisi epäilee rikosta, niin rikosta on tutkittava ihan riippumatta siitä puuttuuko SM-liiga omalla kurinpidollaan näihin, Arhinmäki sanoo.

Malli junioreille

Suomalainen jääkiekko on Arhinmäen mukaan myös aiemmin karsinut pois joitakin väkivaltaisia piirteitä.

- Palkattiin pohjoisamerikkalaisia tappelijoita, gooneja, joilla ei ollut pelillisesti suomalaiselle jääkiekolle mitään annettavaa. Onneksi siitä on päästy pois, Arhinmäki sanoo.

Urheiluministeri nostaa kiekkotappeluiden ongelmaksi erityisesti sen, että ne heijastuvat myös juniorikiekkoon.

- Kyllä muistan itsekin, kun nuoruudessa 80-luvulla jos liigaottelussa oli tappelu, niin leikkitappelut oli seuraavana päivänä myös jääkiekkokentällä. Vedettiin paitaa pään yli ja painittiin, Arhinmäki muistelee.

Arhinmäen mukaan vastuu on sekä valmentajilla että jääkiekkoilijoilla itsellään.

- Pelaajilla on vastuu siitä, mitä he tekevät kentällä ja valmentajilla ja seurajohtajilla siitä, mikä on yleinen ilmapiiri joukkueessa ja miten asioita käsitellään.

Vaikutus tukirahaan

Kiekkoväkivaltaan puuttuminen on esisijaisesti lajin sisäinen asia, Arhinmäki sanoo. Urheiluministerinä hänellä on mahdollisuus vaikuttaa lajin saamaan valtiontukeen. Tuen pienentäminen on kuitenkin ongelmallista.

- SM-liiga on ammattiurheilua ja joukkueet ovat osakeyhtiöitä. Ministeriö ei tule valtionavuilla tätä toimintaa vaan juonioritoimintaa. Jos ammattiurheilussa tapahtuu ylilyöntejä niin pannaanko siitä kärsimään juniorijääkiekkoilijat, Arhinmäki sanoo.

Jääkiekkoliitto sai tänä vuonna valtionapua 1 375 000 euroa.