Yhteistyössä Amsterdamin Van Gogh-museon kanssa toteutettu Arjen Sankarit-näyttely valottaa naturalistista suuntausta muun muassa valokuvien ja varhaisen elokuvan kautta, ja siihen on lainattu teoksia yksityiskokoelmista sekä yli kolmestakymmenestä museosta, mm. Scottish National Gallerystä, Musée d'Orsay’sta, Tate Britainista ja Moskovan Tretjakov-galleriasta.

Mukana näyttelyssä on useita Suomen taiteen historian keskeisiä teoksia kuten Albert Edelfeltin Lapsen ruumissaatto, Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis sekä Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski).

Työläisiä, köyhyyttä, maanviljelijöitä

Naturalismi oli yksi johtavista suuntauksista kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja teatterissa 1800-luvun lopun teollistuvassa Euroopassa Teosten aiheet nousivat yhteiskunnallisen todellisuuden päivänpolttavista kysymyksistä. Työläiset, köyhät, maanviljelijät ja kaupunkilainen keskiluokka nostettiin taiteen keskeisiksi aiheiksi. Suuntauksen tärkeä keskus oli Pariisi, missä myös moni ajan suomalaistaiteilijoista opiskeli.

Suuren yleisön taidetta

Naturalistisiin taideteoksiin sisällytettiin katsojille tarkoitettu sanoma, ja teosten tarkoitus oli opettaa ja viihdyttää, aivan kuten elokuvan myöhemmin. Suurikokoiset, valokuvamaisen tarkasti toteutetut maalaukset olivatkin aikanaan suuren yleisön suosimaa taidetta. Niitä nähtiin näyttelyissä ja museoissa mutta myös julkisissa rakennuksissa. Teokset ovat täynnä yksityiskohtia, jotka avaavat niiden tarinaa pala palalta ja tukevat viestin ymmärtämistä. Teosten kautta menneen maailman elämä ja ihmiskohtalot tulevat lähelle myös nykypäivän katsojaa.

Arjen sankareiden näyttelyarkkitehtuurista vastaa hollantilainen suunnittelijakaksikko Marcel Schmalgemeijer ja MariëlleTolenaar. Amsterdamissa näyttely keräsi yli 200 000 kävijää.