Helsinki

Arkkitehdit haluavat eroon turhista pykälistä: Turvapaikanhakijat tyhjiin toimistoihin ja asunnot joustamaan elämäntilanteen mukaan

Arkkitehtuurimuseo järjesti kilpailun, jonka avulla syntyi käytännöllisiä ideoita turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Yksi voittajista hyödyntää esimerkiksi tyhjillään olevia toimistotiloja. Kilpailussa esiin tulleet ratkaisut herättävät keskustelua rakennussäädösten purkamisesta, jotka estävät rakennusten joustavaa käyttöä.

Saksalaisten arkkitehtien suunnitelmassa tyhjistä toimistoista muokataan turvapaikanhakijoiden majoitustiloja.
Saksalaisten arkkitehtien suunnitelmassa tyhjistä toimistoista muokataan turvapaikanhakijoiden majoitustiloja. Kuva: Rajalta kotiin -kilpailu / Arkkitehtimuseo

Pakolaiskriisi on saanut myös arkkitehdit miettimään, miten tilannetta voitaisiin helpottaa asumisratkaisujen kannalta. Arkkitehtuurimuseo ja Suomen arkkitehtiliitto järjestivät Rajalta kotiin -kilpailun, jonka kautta etsitään konkreettisia ratkaisuja turvapaikanhakijoiden majoittamiseksi.

Tuomaristoon kuului asiantuntijoita myös Sisäministeriöstä, Suomen punaisesta rististä ja Suomen pakolaisavusta.

Pakolaiskriisi on kansainvälinen ongelma, joten kilpailu herätti laajaa kiinnostusta maailmalla. Siihen osallistui yli yhdeksänkymmentä ehdokasta jopa Kiinasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta asti.

Arkkitehtuurimuseo julkisti tänään maanantaina kilpailun tulokset. Voitto jaettiin kolmen osallistujan kesken, joista yksi on suomalainen.

Voittajia yhdistää se, että uudisrakentamisen sijaan ne pyrkivät hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Voittajat eivät ratkaise pelkästään turvapaikanhakijoiden majoittamista, vaan ne tarjoavat myös keinoja entistä joustavampaan rakennusten hyötykäyttöön.

Elämää tyhjiin toimistoihin

Yksi voittajista on ehdotus Saksasta, jonka takana ovat Duy Tran, Lukas Beer, Ksenija Zdesar ja Otto Beer. Ehdotus hyödyntää turvapaikanhakijoiden majoittamiseen tyhjillään olevia toimistotiloja. Nopeissa tilanteissa toimistot voidaan asuttaa vaiheittain. Aluksi tarvitaan sänkyjä ja muita elämisen perusasioita, mutta myöhemmin tiloja voidaan muokata pitkäkestoisempaan yhteisölliseen asumiseen.

Siinä missä aikaisemmin nähtiin riski, voikin olla suuri mahdollisuus.

– Tuomariston puheenjohtaja Marcus Steinberg

– Tämä haastaa meidän rakennusnormejamme. Kun rakennukselle annetaan jokin käyttö, niin se rajataan siihen käyttöön, mutta kannattaisi miettiä, voitaisiinko olla joustavampia, että olemassa olevaa kapasiteettia voitaisiin hyödyntää aika yksinkertaisilla keinoilla, sanoo tuomariston puheenjohtaja Marcus Steinberg.

Pelkästään pääkaupunkiseudulla on yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa. Niiden asuinkäyttöön ottamista jarruttavat esimerkiksi sisäilmaan ja wc-tiloihin liittyvät säädökset. Toisaalta turvapaikanhakijoita on Suomessa majoitettu myös kontteihin ja telttoihin.

– Jos mietitään kannattavuutta ja investointeja, niin olisi järkevää, että tyhjät toimistot olisivat jonkinlaisessa käytössä. Pitäisi ajatella vähän eri tavalla hyötyjä ja riskejä. Siinä missä aikaisemmin nähtiin riski, voikin olla suuri mahdollisuus, Steinberg sanoo.

Arkkitehdit suunnittelevat myös sovelluksia

Toinen voittajista on Society Lab -niminen kilpailutyö Italiasta, jonka ovat suunnitelleet Cecilia Danieli, Omri Revesz ja Mariana Riobom.

Society Lab on hyvä esimerkki siitä, että arkkitehtuuri voi olla muutakin kuin konkreettisia rakennuksia. Tässä tapauksessa arkkitehdit ovat kehittäneet idean palvelusovelluksesta, jonka avulla turvapaikanhakija ja tyhjillään olevan huoneen omistaja löytävät toisensa. Samaan palveluun yhdistyvät asumisen lisäksi myös turvapaikanhakijoille mahdollisesti tarjolla olevat aktiviteetit, kuten kielikurssit ja harjoittelupaikat.

– Tämä logiikka on tuonut suuria positiivisia muutoksia monelle alalle. Kun esimerkiksi monille tuttu Airbnb on tapa tarjota asunnosta huone hotellin sijaan, niin voisiko turvapaikanhakijoiden kohdalla toimia vähän samalla periaatteella, Steinberg kysyy.

Joustavasta asuntotuotannosta hyötyvät kaikki

Kolmas, mutta ei vähäisin voittaja, on suomalaisen arkkitehtitoimiston A-konsultit Oy:n laatima We House Refugees. Sen on suunnitellut Milja Lindberg avustajanaan Christopher Erdman.

Saksalaisen ehdotuksen tapaan myös tämä ehdotus haastaa rakennusnormit, jotka jarruttavat joustavan asuntotuotannon suunnittelun. Joustavia ja kekseliäitä ratkaisuja ei tarvita pelkästään turvapaikanhakijoiden majoittamisessa vaan myös tavallisten suomalaisten asumisessa.

Idea perustuu siihen, että uusia asuntoja rakennettaessa mahdollistetaan niiden muuttaminen erilaisissa elämäntilanteissa. Jos ison asunnon vesipisteet, keittiöt, wc-tilat, seinät ja sisäänkäynnit sijoitellaan fiksusti, asunnosta voidaan tarvittaessa lohkaista pienempiä yksiköitä useammalle taloudelle. Tällöin saadaan lisää vuokra-asuntoja, joista hyötyvät niin suomalaiset, maahanmuuttajat kuin turvapaikanhakijatkin.

Ylimääräistä tilaa voi ilmaantua esimerkiksi silloin, kun perheen lapset muuttavat pois kotoa ja heidän huoneensa jäävät tyhjilleen.

Steinberg toivoo, että  joustavaa asuntotuotantoa edistetään virkamiestasolla.

– Myös taloyhtiöissä pitäisi helpottaa tapoja irrottaa helposti omasta asunnosta toinen asunto. Nykyään on aika paljon kynnyksiä näiden asioiden toteuttamiselle.

Kilpailun ehdotukset luovutetaan hallitukselle, jotta niiden ideat etenisivät käytännön tasolle.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä