Vaalit |

Arvojohtaja

Muodollisten valtaoikeuksien vähentyessä presidentille on tarjottu arvojohtajan roolia. - Arvojohtajuus voisi tarkoittaa sitä, että presidentti julkisilla esiintymisillään nostaa asioita julkiseen keskusteluun, sanoo valtio-opin professori Heikki Paloheimo.

Presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuhe 1.1.1970.
Presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuhe 1.1.1970. Kuva: Håkan Sandblom / YLE

Esimerkiksi valtiopäivien avajaisissa puhuminen ja uudenvuodenpuhe ovat vakiintuneita tilanteita, jossa presidentti voi puhutella kansakuntaa. Mikään ei kuitenkaan estä presidenttiä ottamasta käyttöön uusiakin toimintatapoja. Esimerkistä käyvät Martti Ahtisaaren maakuntamatkat.

Professori Veli-Pekka Viljasen mielestä presidentti voi olla arvojohtaja vain, jos hänellä on myös tosiasiallista arvovaltaa.

- Voi tietysti ajatella että presidentti-instituutio sitä arvovaltaa jonkin verran tuo, mutta kyllä se myös riippuu henkilöstä, Viljanen sanoo.

- Imagoa ei välttämättä voi enää luoda siinä vaiheessa, kun on jo presidentti. Imago on silloin jo luotu, sanoo tasavallan presidentti Tarja Halosen entinen lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk.

Päivänpolitiikkaan puuttuminen arveluttaa

Valtiosääntöoikeuden näkökulmasta asiaa tarkastelevan Viljasen mielestä presidentin ei pitäisi puheissaan puuttua asioihin, jotka eivät kuulu hänen toimivaltaansa.

- Presidentin näkyvä puuttuminen sisäpolitiikkaan, siinä on tiettyjä ongelmia. Tämä perustuu viime kädessä perustuslain vallanjakoon, selittää Viljanen.

Viljasen mukaan presidentin ei pidä tunkea päivänpolitiikkaan, mutta suurten linjojen vetämisessä presidentillä on oma roolinsa.

- Hyvin konkreettiset uudet avaukset eivät oikein istu presidentin rooliin. Kekkosen aikaan vielä puututtiin vaikkapa nopeusrajoituksiin, mutta uudemmat presidentit eivät juuri tällaisia ole tehneet. Presidentti on jossain määrin roolinsa vanki.

"Presidentti saa ottaa kantaa"

Heikki Paloheimo on aavistuksen eri mieltä. Hän ei näe estettä sille, että presidentti osallistuisi myös päivänpoliittiseen keskusteluun.

Myös entinen presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela katsoo, että presidentti voi ottaa kantaa haluamiinsa teemoihin.

- Arvojohtaja ottaa kantaa kaikkiin kysymyksiin, jotka ovat kansalaisille tärkeitä. Valtioneuvosto saa sitten sopeutua siihen. Esimerkiksi Virossa ja Saksassa presidenteillä on hyvin suppeat valtaoikeudet, mutta he toimivat tärkeinä arvojohtajina. Se ei kulloinkin istuvaa hallitusta välttämättä miellytä, vertaa Suomen Viron-suurlähettiläänä toiminut Kalela.

Kalela muistuttaa, että Suomen valtioelimistä presidentillä ja eduskunnalla on kansan suora mandaatti.

- Ne ovat siinä suhteessa hyvin tasavertaisia, ainakin kansan odotusten suhteen.

Presidentti luo oman mediasuhteensa

Maria Romantschukista tuntuu, että ainakin median kiinnostus presidenttiä kohtaan on vähentynyt.

- En tiedä mistä se johtuu, mutta presidentin esiintymiset ja valtiovierailut eivät enää samalla tavoin kiinnosta.

Romantschuk uskoo, että uuden presidentin myötä kiinnostus lähtee väistämättä nousuun.

- Sitten se jossain vaiheessa tasaantuu. Tietysti se riippuu siitäkin, millaisen roolin seuraava presidentti ottaa. Haluaako aina ilmoittaa mielipiteensä joka asiasta, vai ottaako koivistomaisen roolin ja sanoo silloin kun on jotain tärkeää sanottavaa?

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä