Suomalaisten viinanjuonti on lisääntynyt 30 - 40 vuoden ajan, miehillä kaksinkertaistunut ja naisilla viisinkertaistunut. Nykyisin tilastollinen suomalainen juo puhdasta alkoholia lähes 10,5 litraa vuodessa. Suomi on tullut 1960-luvun Pohjolan vähiten juovasta kansasta Pohjoismaiden suurimmaksi viinan käyttäjäksi ja on matkalla kohti Euroopan kärkeä.

Kolmannes työikäisistä on alkoholin suurkuluttajia tai alkoholiriippuvaisia. Miljoona suomalaista ylittää päivittäin suositeltavat enimmäisannokset, suurimmalla osalla juominen on viikonloppuvetoista. Viinasta on tullut työikäisten naisten ja miesten yleisin kuolinsyy.

Alkoholiveron lasku nosti haitat esiin

Alkoholiveron kevennys vuonna 2004 toi 40 prosentin nousun alkoholikuolemiin ja -sairauksiin, sanoo hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

- Haitat kasvoivat välittömästi, kun veroa alennettiin. Jos käytetään sitä kaikkein kauheinta mittaria, niin meillä satoja ihmishenkiä menetettiin tämän yhden ainoan poliittisen päätöksen seurauksena.

Vapautuminen alkoi 1960-luvulla

Liberaali alkoholipolitiikka alkoi 40 vuotta sitten, kun keskiolut tuli vuonna 1969 kauppoihin ja sitten myöhemmin kioskeihin. Nykyisin suomalaiset juovatkin lähes puolet alkoholistaan oluena. Liberalistinen ajattelu oli voimallisinta Suomen EU:hun liittymisen jälkeen ja huipentui juuri 2004, erityisesti vahvojen viinojen veron laskuun.

- Silloin moni kansanedustajakin oli sitä mieltä, että viinit voi hyvin tuoda maitokauppoihin. Jos sama kysely tehtäisiin nyt, niin luulen kyllä, että hyvin moni haluaisi tiukennuksia alkoholipolitiikkaan, arvioi tutkija Thomas Karlsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Asenteet muutoksessa

Karlssonin mukaan käännekohtana voidaan pitää vuotta 2004, jolloin vuoden sisällä erilaiset haitat hyppäsivät ylöspäin: alkoholikuolemat, -sairaudet, onnettomuudet ja väkivallanteot kasaantuivat selvästi viinaveron laskun jälkeen.

- Tutkimuksetkin sen todistavat, että 2000-luvulla, kymmenen viime vuoden aikana mielipiteet ovat tiukentuneet. Virstanpylväänä voi pitää vuotta 2004. Se sai viimeistään ihmiset hyväksymään tiukennukset alkoholipolitiikassa, kun pitkään sitä oli haluttu vain kehittää liberaalimpaan suuntaan.

Karlsson toteaa, että julkijuomisen mukana alkoi tulla lieveilmiöitä. - Liberaalit toimet toivat mukanaan kaikenlaista julkisestikin näkyvää negatiivista örveltämistä, hän sanoo.

Hinta tehokas keino säädellä juomista

Alkoholiveroja on kahden vuoden aikana nostettu kolme kertaa, tosin ei vielä yhtä paljon kuin niitä vuonna 2004 laskettiin. Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo kuitenkin, että alkoholin kulutus alenee tänä vuonna.

- Nyt jo nähdään, että kulutus on kääntynyt laskuun; hinta on erittäin tehokas keino säädellä alkoholin juomista siitä aiheutuneita haittoja. Historian pohjalta uskon, että terveystiedoissakin tulee olemaan selvä positiivinen kehitys vuoden kuluttua, arvioi Tuominen.

Tehokkaimpia viinanjuonnin sääntelykeinoja on hinnan lisäksi ollut juoman saatavuus. Heikoin, mutta eniten harjoitettu keino on ollut alkoholivalistus, joka on kuitenkin ollut sekä kansan että poliitikkojen suosiossa.

Myös liikenteen promillerajoja on mietitty laskettavaksi 0,5 promillesta 0,2 promilleen.

Keskiolutta ehdotetaan laimennettavaksi

Esimerkiksi THL:n pääjohtaja Pekka Puska on esittänyt keskioluen laimentamista prosenttiyksiköllä Ruotsin malliin. Hallitusneuvos Ismo Tuominen arvioi, että prosentin lasku säästäisi ihmishenkiä.

- Jos muuttaisimme yhdellä prosenttiyksiköllä rajaa, joka keskioluen alkoholipitoisuudella on nyt, pystyttäisiin vuosittain pelastamaan satoja ihmishenkiä. Sinä aikana kun olut on ollut vapaassa myynnissä, puhutaan tuhansista tai jopa kymmenistä tuhansista ihmishenkien menetyksistä. Oluesta on tullut yhteiskunnan valtajuoma, Tuominen toteaa.

Alkoholiveron tuotto on noin 1 000 miljoonaa euroa vuodessa, alkoholin aiheuttamat kustannukset ovat moninkertaiset, noin 4 000 - 7 000 miljoonaa euroa vuodessa.