Taalaksen mielestä arvovaltaisesta osanottajajoukosta voi päätellä, että ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeä asia myös maailman johtavien päättäjien mielestä. Kokouksen miinussaldoon hän laskee sen, että sitovat päästörajoitukset jäivät uupumaan eivätkä EU:n ulkopuoliset maat olleet valmiita merkittäviin päästörajoituksiin.

-Toivotaan, että kuluvan vuoden sisällä asiassa päästään eteenpäin, ja viimeistään vuoden päästä Meksikossa päästäisiin todellisiin toimiin.

-Voidaan nähdä, että tämä on alku prosessille. Tämän sopimuksen avulla ilmastonmuutosta ei kyetä torjumaan, mutta on muistettava, että YK-sopimukset ovat pitkäjänteisiä. Kioto-prosessikin kesti neljä vuotta, sanoo Taalas.

Kattava sopimus olisi hyvä Suomelle

Taalas pitää hyvänä, että Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat antaneet ymmärtää olevansa valmiita etenemään jollain tavoin. On myös hyvä, että kahden asteen tavoite on se, mihin pitäisi pyrkiä. Mutta koska konkreettiset toimet puuttuvat, tämä viittaa siihen, ettei kahden asteen tavoitetta oteta tosissaan, hän sanoo.

- Suomen kannalta olisi hyvä, että syntyisi kattava sopimus. On huono, jos EU sitoutuu päästörajoituksiin, mutta muu maailma ei.

Suomen teollisuuden ja muun maailman elinkeinoelämän kannalta on huono, jos prosessi ei lähde liikkeelle. Monet yritykset ovat varautuneet siihen, että ilmastonmuutoksen torjunta käynnistyy ja niillä on suunnitelmat valmiina. Koska sitovia tavoitteita ei ole, silloin nämä toimet eivät käynnisty, Taalas arvioi.

On hyvin tärkeää, että kuluvan vuoden aikana asiassa mennään vakavasti eteenpäin ja viimeistään Meksikossa vuoden päästä ollaan jo pidemmällä, hän toivoo.

Löyhä sopimus ei yllättänyt

Kansainvälisen ympäristö- ja luonnonvarapolitiikan erikoistutkijan Anna Korppoon mielestä löyhä sopimus oli odotettavissa, sillä maat olivat tavoitteissa niin kaukana toisistaan jo alussa.

- Oli aivan selvää jo Kööpenhaminaan tullessa, että mitään laillisesti sitovaa sopimusta ei saada aikaiseksi. Prosessi on tapahtunut hitaammin osin sen takia, että Yhdysvallat ei ole voinut tulla mukaan vahvemmin kotimaisen politiikkansa vuoksi, Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Korppoo sanoo.

Korppoo ei pidä tilannetta eikä tulevaisuuttakaan kovin valoisana. Mutta silti hän toivoo, että ensi vuonna tähän aikaan Meksikossa sopimus on kasassa.

- Mutta en tiedä uskonko siihen. Se riippuu siitä kuinka tämä jatkoprosessi lähtee ensi vuoden alusta käyntiin. Kuinka se järjestetään, ja kuinka pahasti tämä iso erimielisyys ja mielenosoitus kehitysmaiden puoleta vaikutti yhteistyöhalukkuuteen.