Aaltosen mukaan vastaavat lento-onnettomuudet ovat länsimaissa erittäin harvinaisia.

- Aasiassa, Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa tapauksia on hieman enemmän, Yle Uutisten haastattelema Aaltonen toteaa.

Ilmailuonnettomuuksien tutkija mainitsee, että koneen hätälähettimet ovat voineet esimerkiksi hajota voimakkaassa törmäyksessä eivätkä siksi lähetä signaalia.

Aaltosen mukaan koneen putoamiselle voi olla useita mahdollisia syitä, ja varmuutta asiasta on mahdoton saada ennen kuin koneen mustat laatikot löydetään.

Turmalle löytyy monia mahdollisia syitä

Esimerkkeinä mahdollisista putoamissyistä Aaltonen mainitsee vuoreen törmäämisen tai sen, että kone olisi mahdollisesti hajonnut jo ilmassa. Hänen mukaansa on mahdollista, että syystä tai toisesta koneella on ollut väärä lentokorkeus tai lentokohta onnettomuuden sattuessa ja kone on törmännyt vuoreen.

Aaltonen muistuttaa, että koneissa on kuitenkin laitteita, jotka ilmaisevat maastossa olevista esteistä, kuten vuorista, äänimerkein sekä näyttöruudulla.

- Voi myös olla mahdollista, että kone on hajonnut ilmassa. Aiemmin on ollut tapauksia, joissa Hercules-koneen siivet ovat katkenneet koneen joutuessa turbulenssiin, Aaltonen toteaa.

Kone ja siinä oleva laitteisto on kuitenkin suunniteltu kestämään myös ankaria sääolosuhteita.

Onnettomuuden syy voi jäädä arvoitukseksi

- Varmuus onnettomuuden syistä saadaan vasta, mikäli koneen niin kutsutut mustat laatikot löydetään, Aaltonen toteaa.

Mustien laatikoiden avulla onnettomuustutkijoiden on mahdollista kuulla ohjaamossa käydyt onnettomuutta edeltävät keskustelut sekä saada tietoja lennon tapahtumista.

Voi myös olla, että mustia laatikoita ei löydetä, jos niissä ei ole lähettimiä ja olosuhteet maastossa ovat hyvin haasteelliset, Aaltonen kertoo.