Kotimaa |

Asiantuntija pelkää eläinsuojelulain vesittyvän – Miten edistää eläinten hyvinvointia, jos kustannukset eivät saa kasvaa?

Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppisella ei ole suuria odotuksia uudesta eläinsuojelulaista, sillä julkisuudessa on tutkijan mukaan annettu ymmärtää, etteivät uudistukset saa aiheuttaa kustannuksia tuotantoeläintiloille.

Tiina Kauppinen.
Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppinen luennoi tiistaina Mikkelissä. Kuva: Juha Kaita-aho / Yle

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on määrä toteuttaa tämän vuoden aikana. Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppisen mukaan lailla olisi mahdollista saada aikaan merkittäviä parannuksia tuotantoeläinten hyvinvointiin. Lailla voitaisiin tutkijan mukaan esimerkiksi kieltää vasikoiden nupoutus, eli sarvien alkujen polttaminen, ilman kivunlievitystä.

Tutkijan odotukset lain lopullisesta sisällöstä eivät kuitenkaan ole korkealla.

– Nyt on annettu ymmärtää, että eläinsuojelulakia voidaan uudistaa vain sillä tavalla, että uudistukset eivät aiheuta tuottajille kustannuksia. Esimerkiksi eläinlääkärin tilaaminen nupouttamaan vasikat on totta kai aina kustannus. En osaa sanoa, minkä verran lain avulla voidaan edistää eläinten hyvinvointia, jos samalla kustannukset eivät saa yhtään kasvaa.

Kauppisen mukaan pelkona onkin, että koko lailta menee pohja, jos asioita tarkastellaan vain kustannusten näkökulmasta.

– Toisella puolella pelko taas on, että suomalaiselta eläintuotannolta menee pohja, jos laista tehdään liian tiukka. Miten siinä hyvä tasapaino löydettäisiin, niin se onkin hyvä kysymys.

Vaikka tuotantoeläinten hyvinvoinnissa on tutkijan mukaan parantamisen varaa, löytyy häneltä myös luottamusta tuottajia kohtaan. Esimerkiksi hän nostaa porsaiden kastraation, minkä yhteydessä alettiin käyttää kivunlievitystä elinkeinonharjoittajien omasta aloitteesta.

Yksi mies kertoi joutuneensa viettämään sikalassa eläinten parissa niin paljon aikaa, että vaimo oli lopulta hermostunut ja käskenyt valitsemaan hänen ja sikojen välillä.

– Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija

– Tällaisia toivoisin lisää. Jos lain avulla ei ole mahdollista parantaa tilannetta, niin sitten elinkeinon itsensä aloitteesta.

Tuottajien käsityksissä korostuu eläinten terveys

Kauppinen on tutkinut tuottajien asenteita eläimiä kohtaan. Asenteista löytyi eroja, vaikka Kauppisen mukaan tutkimukseen sen vapaaehtoisuuden vuoksi todennäköisesti valikoituivat myönteisimmin eläinten hyvinvointiin suhtautuvat tuottajat. Naiset suhtautuivat tutkimuksen perusteella eläimiin keskimäärin empaattisemmin kuin miehet.

Joukosta löytyi tuottajia, jotka laittoivat eläinten hyvinvoinnin kaiken muun edelle. Eräskin kertoi vierailleensa kauppojen jätepisteillä saadakseen ruokittua perheensä, sillä kaikki tulot laitettiin tilaan.

– Yksi mies kertoi joutuneensa viettämään sikalassa eläinten parissa niin paljon aikaa, että vaimo oli lopulta hermostunut ja käskenyt valitsemaan hänen ja sikojen välillä.

Kauppisen mukaan tuottajien käsitys eläinten hyvinvoinnista eroaa usein kuluttajien näkemyksistä. Tuottajien näkemyksissä painottuu yleensä eläinten terveys.

– Kuluttajat arvostavat tutkimusten perusteella enemmän eläinten mahdollisuuksia käyttäytyä lajityypillisesti. Kuluttajat ovat esimerkiksi usein sitä mieltä, että lehmien kuuluisi kesäisin olla laitumella. Se ihan tutkitusti edistää lehmien terveyttä, mutta toisaalta laitumelta voi saada loisia. Tässä suhteessa tuottajien ja kuluttajien näkemykset eroavat.

Yleisesti ottaen suhtautuminen eläinten hyvinvointiin on Kauppisen mukaan muuttunut Suomessa parempaan suuntaan tällä vuosituhannella. Eläinten hyvinvointitutkimus on samanaikaisesti lisääntynyt.

– Kun vielä kymmenenkin vuotta sitten puhui eläinten hyvinvoinnista, se saattoi aiheuttaa naurun pyrskähdyksiä, ja sanottiin, että puhutaanpa nyt terveydestä ja muista oikeista asioista.

Kuluttajat arvostavat tutkimusten perusteella enemmän eläinten mahdollisuuksia käyttäytyä lajityypillisesti.

– Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija

Eläinten hyvinvoinnilla yhteys tuottavuuteen

Tuotantoeläintilojen koon jatkuva kasvaminen ei Kauppisen mukaan välttämättä tarkoita eläinten hyvinvoinnin huononemista.

– Se voi jopa parantaa eläinten hyvinvointia, sillä suurilla tiloilla käytetään monesti hyvin paljon tekniikkaa. Se parantaa mahdollisuuksia seurata eläinten terveyttä ja oloja, jolloin on mahdollista reagoida varhaisessa vaiheessa esimerkiksi alkaviin sairauksiin. Suuren koon kääntöpuoli tietysti on, että eläimet eivät välttämättä saa niin yksilöllistä hoitoa, kuin mitä ne ehkä pienemmillä tiloilla saisivat.

Kauppisen tutkimusten perusteella eläinten hyvinvoinnilla on yhteys niiden tuottavuuteen. Yhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Sairas eläin tuottaa aina huonosti, mutta hyvinvoiva ei välttämättä ole aina tuottoisin.

– Se minkä verran eläinten hyvinvointiin pitää panostaa, jotta se alkaa näkyä tuotoksessa ja miten paljon se tuotosta parantaa, niin ne eivät aina mene yksiin.

Eläinten hyvinvoinnin lisääntyminen edellyttääkin Kauppisen mukaan rahallisen kannustimen lisäksi myös asenteiden muutosta. Osansa tuotantoeläinten hyvinvoinnissa on myös muilla kuin tuottajilla. Kauppinen toivoo, että erityisesti suomalaista eettistä lihatuotantoa suosittaisiin nykyistä enemmän.

– Meillä tuotetaan niin sanottua saparopossua, eli hännällisiä sikoja, mutta niistä voidaan saada huonompaa hintaa kuin häntätypistetyistä sioista. Toivoisin siihen muutosta suomalaisen tuotannon eduksi.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Katso koko Suomen yo-tulokset – näin lukiot pärjäsivät

Ylioppilastutkintotodistus

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä