- Tämä olisi iso muutos, mutta nykymallilla ei joka tapauksessa pärjätä, Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallinnon professori Pirkko Vartiainen toteaa. Vartiaisen mukaan tulevaisuudessa on luvassa sekä rahapulaa että työvoimapulaa, jos järjestelmiä ei muuteta.

Jos ministeriön kaavailemiin kuntaliitoksiin päädytään, Vartiaisen mukaan on tärkeää ensimmäisenä pohtia, miten palvelut järjestetään. Palvelujen karkaamista keskuskuntiin pitää välttää.

- Se on selvää, että erikoissairaanhoito menee suurempiin yksiköihin, mutta esimerkiksi vanhusten palvelut pitää säilyttää lähellä. Vartiainen painottaakin lähidemokratian säilymistä, sillä muuten ihmisillä tulee sellainen olo, että palvelut karkaavat eikä asiaan pysty vaikuttamaan mitenkään.

Välivaihe ei ole ollut turha

Paras-hankkeessa on luotu yhteistoiminta-alueita, kuntayhtymiä ja liikelaitoksia. Vartiainen ei pidä tätä kehitystä turhana välivaiheena.

- Nykyiset kuntayhtymät ja liikelaitokset tulevat varmasti toimimaan perustana ja pohjana. Niistä pitäisi poimia ne parhaat ja toimivat osat, kun uutta järjestelmää kehitetään, Vartiainen toteaa.

- Näin iso laiva ei käänny hetkessä.

Vartiainen onkin vakuuttunut, että ministeriön suunnittelemalla aikataululla, jossa uudet kunnat aloittaisivat jo vuonna 2015, ei vielä tapahdu yhtään mitään. Hän uskoo, että nyt väitellään, käydään kuntakierroksia ja puhutaan, eikä ennen ensi syksyn kuntavaaleja tapahdu käytännössä oikein mitään.

Uusi kuntajako voi olla hyvä tie

Vartiainen ei kuitenkaan ollut keskiviikkona esitellystä kuntakartasta lainkaan järkyttynyt. Esimerkiksi Pohjanmaalla kolme kuntaa tuntuu hänestä määrältä, jonka alla päästäisiin parhaiten hyviin tuloksiin palvelujen järjestämisessä - kunhan lähivaikuttamisesta huolehditaan.

Vartiaisen näkemys on, että sinällään pohjalaismaakunnissa hyvinvoinnin taso on korkealla, mutta liian paljon tehdään yksin omissa kunnissa.