Turun kauppakorkeakoulun professori ja Pan-Eurooppa-instituutin johtaja Kari Liuhton mukaan Venäjä ajaa Suomen suhteen yksinkertaisesti omia etujaan. Näihin etuihin ei kuulu sotilaallisesti vahva Suomi Venäjän länsirajalla.

- Venäjä haluaa Suomen, joka on heille kaikkein paras eli puolustuksellisesti heikomman Suomen. Suomen Nato-jäsenyys tarkoittaisi, että Venäjän kynnys hyökätä Suomeen olisi erittäin korkealla.

Suomen asema vaikeutuu

Liuhton mielestä Suomen asema puolustusliiton ulkopuolella ja jatkuvasti vahventuvan Venäjän naapurissa käy turvallisuuspoliittisesti koko ajan vaikeammaksi.

- Venäjä satsaa omiin puolustusvoimiinsa kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomi ainoastaan puolet siitä ja Venäjä on koko ajan kasvattamassa tätä. Absoluuttisin termein Venäjä satsaa armeijaansa 60 miljardia euroa vuodessa. Suomi ainoastaan alle kolme miljardia euroa ja tämä ero on kasvamassa koko ajan.

Liuhton mielestä Suomen pitää säilyttääkseen uskottavan puolustuksen joko nostaa puolustusbudjettiaan merkittävästi tai liittyä Natoon.

Kansallismielisyys saattaa nousta Venäjällä

Liuhto varoittelee myös, että Venäjän nykyinen protestiliike ja sisäinen eripuraisuus voi saada Venäjän johdon turvautumaan entistä kansallismielisempään politiikkaan myös suhteissa ulkomaihin.

- Ulkoiset viholliset ovat olleet aina kautta historian paras tapa saada kansa jälleen yhtenäiseksi. Olisiko se suunta Suomi, tuskin. Valko-Venäjä ja Ukraina olisivat todennäköisempiä suuntia. Myös Kaukasus ja keski-Aasia ovat mahdollisia suuntia, koska Venäjälle on erittäin tärkeää, että Kazakstan pysyy heidän etupiirissään.