Internet |

Asiantuntijat: Nämä ovat sosiaalisen median trendit vuonna 2014

Yle Uutiset haastatteli viittä sosiaalisen median asiantuntijaa tämän vuoden sosiaalisen median trendeistä.

Henkilö käyttämässä Facebookia kännykällä.
Kuva: Yle

Yle Uutisten haastattelemien sosiaalisen median (some) asiantuntijoiden mukaan suomalaisten sosiaalisen median käyttö tulee lisääntymään vuonna 2014. Syynä tähän on se, että yhä suurempi osa kansasta käyttää sosiaalista mediaa.

Asiantuntijoiden mukaan tämän vuoden sosiaalisen median trendejä ovat:

1. Facebookista tulee koko kansan media

Sosiaalisen median käyttö lähti liikkeelle nuoremmista ikäluokista, mutta ajan myötä yhä vanhemmat ikäluokat ovat alkaneet käyttää sosiaalista mediaa.

Useimmille some on edelleen yhtä kuin yhteisöpalvelu Facebook. Siitä onkin tulossa koko kansan media. Tänä vuonna Pihtiputaan mummokin on jo Facebookissa.

2. Some siirtyy mobiiliin

Varsinkin nuoremmat ikäluokat käyttävät sosiaalista mediaa yhä enemmän mobiililaitteilla. Mobiilikäyttö lisännee uudenlaisten käyttäjän paikantamiseen perustuvien palveluiden tuloa markkinoille. Sellaisia ovat esimerkiksi erilaiset palveluiden kuten vaikkapa ravintoloiden suositteluapplikaatiot.

3. Pikaviestipalvelut valtaavat alaa

Samalla kun vanhemmat ikäluokat ovat löytäneet Facebookin, niin nuoret ja varsinkin teini-ikäiset ovat alkaneet vähentää Facebookin käyttöä siksi, että he eivät halua vanhempiensa ja sukulaistensa näkevän päivityksiään.

Asiantuntijoiden mukaan nuoret ovat tänä vuonna siirtymässä erilaisten mobiililaitteilla käytettävien viestipalvelujen käyttäjiksi.

Mobiiliapplikaatiot kuten ryhmävideochatti Ok Hello, kuvaviestipalvelu SnapChat ja pikaviestipalvelu WhatsApp kasvattavat suosiotaan nuorten parissa ja tarjoavat heille kanavan kaveripiirin sisäiseen viestintään ilman vanhempien valvontaa.

4. Viestintä kuvallistuu

Liikkuvan kuvan määrä sosiaalisessa tulee kasvamaan vuonna 2014. Videopalvelut kuten YouTube, Instagram ja Vine tulevat kasvamaan isommiksi.

Varsinkin yritysten sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä video on isossa roolissa. Siitä tulee entistä arkisempi vaihtoehto. Esimerkiksi toimitusjohtajan linjapuhe voidaan videoida ja ladata yrityksen sisäiseen verkkoon.

Sosiaalisen median käyttäjät jakavat toisilleen entistä enemmän lyhyitä ja hauskoja videon pätkiä. Tavallinen ihminenkin tottuu viestimään omilla valokuvillaan ja videoillaan.

Kansalaiset myös lataavat sosiaaliseen mediaan yhä herkemmin videoita epäreiluksi kokemastaan viranomaistoiminnasta ja hakevat sitä kautta oikeutta ja julkisuutta asialleen.

5. Uusia julkisuuden henkilöitä syntyy sosiaalisen median kautta

Nuoren sukupolven määritelmä itsestään on muuttunut sosiaalisen median myötä. Kun nykyiset kolme-nelikymppiset kilpailivat suosiosta yläasteen käytävillä, niin nykynuoret mittaavat suosiotaan sosiaalisessa mediassa.

Joillakin voi olla kymmeniä tuhansia seuraajia kuvapalvelu Instagramissa. Toiset nousevat kuuluisuuteen YouTubeen lataamiensa musiikkivideoiden avulla.

Vuonna 2014 yhä useampi uusi julkisuuden henkilö saa alkusykäyksen julkkiksen uralleen sosiaalisen median kautta. Perinteisen median portinvartijan rooli heikkenee tässä suhteessa, mutta koko kansan tietoisuuteen noustaan edelleen perinteisten tiedotusvälineiden kautta.

6. Jakamisen merkitys kasvaa

Viraalisisällöllä tarkoitetaan sosiaalisen median sisältöä, joka leviää nopeasti ja laajalle käyttäjien jakamana.

Verkossa on nykyään tarjolla paljon sellaista sisältöä, joka on suunniteltu jakamista silmällä pitäen. Siksi viraali-ilmiöitä syntyy aiempaa useammin. Ilmiöt eivät välttämättä kuitenkaan kasva kovin isoiksi.

Suomessa sisällön leviämistä rajoittaa kieli. Siksi yhä useammin viraaliksi suunniteltu materiaali tuotetaan englanniksi.

Toisaalta ihmiset alkavat olla tietoisia vaikutusyrityksistä ja ovat tarkkana millaista viestiä jakavat. Yhä useammat miettivät omaa mainettaan sosiaalisessa mediassa ja sitä, millaista kuvaa jakaminen rakentaa heistä itsestään.

7. Omakuva- ja ruoankuvaustrendi jatkuu

Sosiaalisessa mediassa syntyy jatkuvasti uusia laajalle leviäviä villityksiä ja ilmiöitä. Niiden ennustaminen etukäteen on kuitenkin hankalaa.

Ruoka-annosten kuvaaminen ja kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa jatkuu. Samaten selfie- eli omakuvien suosio jatkuu nuorempien ikäluokkien parissa.

Tänä vuonna selfie-villitys saattaa levitä myös varttuneempien ikäluokkien keskuuteen. Alastonselfiet saattavat nousta jonkinlaiseksi ilmiöksi.

8. Asiakaspalvelu lisääntyy sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on osoittautumassa organisaatioille korvaamattomaksi välineeksi asiakaspalvelussa. Esimerkiksi Finnair pyrkii kriisitilanteissakin parin tunnin sisällä vastaamaan asiakkailleen ja tiedottamaan heille ohjeita.

Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa vaatii nöyryyttä ja jatkuvaa läsnäoloa. Organisaatioiden on syytä muistaa, että kaikki sosiaalisessa mediassa julkaistu materiaali säilyy asiakkaiden nähtävillä jossain muodossa. Sosiaalisen median viestinnästä tulee tavallaan organisaation käyntikortti.

Ihmiset jakavat helpommin sosiaalisessa mediassa sellaisten yritysten sisältöä, jotka kuuntelevat asiakkaitaan. Yritykset voivat saada paljon näkyvyyttä jakamisen myötä.

Verkkodialogi muuttaa tapoja, kuinka yritykset esimerkiksi tekevät tuotekehitystä. Sosiaalisen median avulla yritys pysyy jatkuvasti kärryillä siitä, mitä asiakkaat ajattelevat siitä.

9. Twitterin rooli poliittisessa viestinnässä korostuu

Sosiaalisen median rooli poliittisessa viestinnässä kasvaa tänä vuonna. Varsinkin lyhytviestipalvelu Twitter sopii poliittiseen viestintään, koska kaikki tviitit ovat julkisia ja palvelussa on helppo rakentaa henkilöbrändiä.

Lisäksi toimittajat ovat vahvasti läsnä Twitterissä, joten sitä kautta on helppo saada viestinsä julkisuuteen.

Kevään europarlamenttivaaleissa puolueet ja ehdokkaat tulevat keskittämään viestintäänsä Twitteriin.  Se kuitenkin vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja valmiutta ottaa vastaan kärkkäitä kommentteja.

Juttua varten haastateltiin sosiaalisen median toimisto Dinglen toimitusjohtaja Juho Jokista, Helsingin yliopiston verkkoviestinnän tutkija Salla-Maaria Laaksosta, Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-ahoa, yrittäjä ja sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkää sekä Jyväskylän yliopiston journalistiikan yliopistotutkija Turo Uskalia.

Tuoreimmat aiheesta: Internet

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä