Hallituksen uutta ilmastopoliittista selontekoa ei voi moittia vaatimattomaksi. Hallituksen tavoitteena on, että reilun neljänkymmenen vuoden päästä Suomen energiatalouden ja tieliikenteen ilmastopäästöt ovat lähes olemattomat. Suomen ympäristökeskuksen professorin Mikael Hildénin mielestä pitkälle tähtäävä selonteko on tervetullut.

- On mielekästä tehdä haasteellinen pitkän aikavälin tavoite siitä huolimatta, että kukaan meistä ei pysty sanomaan, minkälainen maailma on 2050. Edessä on kuitenkin radikaalit muutokset.

Hildénin mukaan liikenteen päästöjen leikkaaminen vaatii teknistä kehitystä mutta myös muutosta ihmisten asenteissa.

- Autoista pitäisi tulla korkeintaan parikymmentä grammaa hiilidioksidia kilometrille kun tällä hetkellä parhaimmat on siinä sadan tienoilla. On selvää, että polttomoottori teknologia siinä mielessä kun me se tänä päivänä ymmärretään ei tule olemaan se tekniikkaa, siinä täytyy olla muuta.

Vanha rakennuskanta päästöpulmana

Selonteossa vaaditaan myös uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Rakennusteollisuus suhtautuu vaatimukseen positiivisesti mutta muistuttaa, ettei tavoitteeseen pääseminen tapahdu hetkessä.

- Kyllä se yhden kymmenen vuotta ottaa ennen kuin ollaan nollaenergiarakentamisessa, että talot eivät enää kuluttaisi energiaa, vaan tuottaisivat yhtä yhtä paljon kuin kuluttaisivat. Se mitä tapahtuu korjausrakentamisen puolella ja olemassa olevassa talokannassa niin se ottaa kymmenen-, kaksikymmentä, kolmekymmentä vuotta. Puhutaan todella pitkästä ajasta, pohtii Rakennustuoteteollisuuden johtaja Juha Luhanka.

Luhanka ei kanna huolta uudisrakentamisen energiatehokkuudesta vaan näkee todellisen pulman toisaalla.

- Jos halutaan oikein säästää rakennuskannassa, saada hiilidioksidipäästösäästöjä aikaiseksi, niin silloin pitää puuttua olemassa olevaan rakennuskantaan ja siellä erityisesti nämä korjausratkaisut, talotekniikkaratkaisut, energiaratkaisut ovat erittäin haasteellisia.

EK uskoo Suomeen cleantech-maana

Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) hallituksen selontekoa pidetään hyvänä keskustelun avauksena. EK jäi kaipaamaan selonteossa tarkempaa kuvausta etenkin siitä, kuinka vähäpäästöiset tuotteet ja palvelut voisivat tulevaisuudessa olla Suomen talouden ja viennin perustana.

- Sitä tulisi enemmän selvittää. Jos Suomi on ensimmäinen maa, joka profiloituu tällaisena cleantech-maana, niin on hyvät edellytykset menestyä sitten jatkossa. Oikeastaan yksikään maa maailmassa ei ole vielä profiloitunut tällaiseksi cleantech-tuotteiden viejämaaksi, niin siinä olisi hyvät saumat Suomella, toteaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.