Turku |

ASLAK-miljoonat Kankkulan kaivoon

Kela käytti vuonna 2010 työntekijöiden ASLAK-varhaiskuntoutukseen 33 miljoonaa euroa. Turun yliopistossa perjantaina julkistettavassa väitöksessä kysenalaistetaan ASLAK-kuntoutuksesta saadut hyödyt.

Selkämeren kuntoutus
Kuntoutus ja hoito ovat tulevaisuudessakin palvelujen perustana, kun Selkämeren sairaskoti etsii uusia asiakkaita. Kuva: Mari Latva-Karjanmaa/YLE

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kuntoutusylilääkärinä toimivan LL Mikhail Saltychevin väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että ASLAK-kuntoutukseen valittiin työntekijöitä, joilla on vähemmän työkyvyttömyysriskejä. Sen sijaan korkeamman riskin henkilöillä oli heikommat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen.

Laaja tutkimus

Saltychevin väitöstutkimus perustuu Työterveyslaitoksen käynnissä olevaan tutkimukseen, jossa selvitetään kuntasektorin työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Aineisto sisältää tietoja yli 70 000 työntekijästä. Sen ensimmäisessä vaiheessa vertailtiin 1500 ASLAK-kuntoutujan  ja lähes 50 000 ei- kuntoutetun ominaisuuksia lähtötilanteessa ennen kuntoutuksen  myöntämistä.

Seuranta-aika oli keskimäärin viisi vuotta. Tutkimuksen kakkosvaiheessa tehtiin kolme kontrolloitua tutkimusta ASKLAK- kuntoutuksen  vaikuttavuudesta. Kuntoutujien määrät vaihtelivat 900:sta ja 1400:een. kontrolliryhmässä oli osallistujia 3500-4000.

- ASLAK on varhaiskuntoutusmuoto.  Ideana on, että kuntoutus aloitetaan ennen kuin syntyy toimintakykyä rajoittavia vaivoja. Näin saadaan parempia tuloksia.

Emme löytäneet merkkejä siitä, että ASLAK olisi tehonnut.

– Mikhail Saltychev

Asiakkailla voi olla vaikkapa työperäisen stressin esioireita, mutta he eivät ole vielä sairaita. Muissa kuntoutusmuodoissa hoitoa aletaan antaa vasta sairauden puhjettua, kuvailee Saltychev.

Hätkähdyttäviä tuloksia

Tutkimuksen perusteella ei saatu näyttöä siitä, että ASLAK-kuntoutus vähentäisi kuntoutujien työkyvyttömyyden riskiä mitattuna pitkillä sairauspoissaolojen määrällä tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisellä.

- Kuntoutus ei lisännyt kuntoutujien vapaa-ajan liikuntaa. Se ei vähentänyt alkoholin käyttöä ja tupakointia eikä pudottanut painoindeksiä. Myöskään kuntoutujien yleinen ja psyykkinen terveys ei kohentunut kontrolliryhmään verrattuna, tiivistää Saltychev väitöskirjansa tuloksen.

-  Emme löytäneet merkkejä siitä,  että ASLAK olisi tehonnut. Me emme etsineet merkkejä siitä, että se olisi tehoton kuntoutusmuoto. Näyttöä sen tehosta ei kuitenkaan ole, sanoo Saltychevin.

Isot rahat

Kansanterveyslaitos tuki vuonna 2010 noin 33 miljoonalla eurolla ammatillisesti syvennettyä lääkinnällistä kuntoutusta (ASLAK). Tämä on 12 prosenttia Kelan vuotuisesta kuntoutusbudjetista.

- Minun tutkimusajanjaksoni oli vuodet 1997-2005. Tänä aikana ASLAK on vienyt rahaa 200 miljoonaa ja tämän ajanjakson jälkeenkin pari sataa miljoonaa. Nyt pitäisi pohtia, onko meillä varaa tällaiseen rahankäytöön ilman, että voimme osoittaa hoidon vaikuttavan, miettii Saltychev.

Tuoreimmat aiheesta: Turku

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä