Astiasarjan kerääminen alkaa jo ristiäisissä
Astiasarjojen kerääminen aloitetaan nykyään yhä nuorempana. Kummit ostavat ensimmäiset astiat monelle jo ristiäislahjaksi ja sukulaiset vievät 10-vuotiaat lapset kauppoihin valitsemaan omaa astiastoaan. Nykyajan kapiot kerätäänkin usein posliinin muodossa.
Astiaston kerääminen on monelle useamman vuoden projekti. Astioita on totuttu saamaan esimerkiksi häälahjaksi, mutta nykyään ne ovat tuttuja myös ristiäisjuhlissa.
- Esimerkiksi kummit voivat aloittaa astioiden keräämisen jo ristiäisissä ja usein 10-vuotiaat lapset tulevat vaikkapa isovanhempiensa kanssa miettimään mitä astiastoa he rupeavat keräämään. Se on monen vuoden projekti ja siihen osallistuvat monet sukulaiset. Tietävätpähän sitten, että ostavat lapselle merkkipäivänä jotain, mitä hän itse toivoo, toteaa Katja Pirhonen Antti Airio Oy:stä.
Kattaukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota
Lapsena tehdyt valinnat eivät välttämättä miellytä enää aikuisena, mutta astiaston ei enää oletetakaan olevan käytössä eläkeikään asti.
- Ennen saatiin häälahjaksi Myrnaa ja sillä vedettiin läpi kaikki juhlat seuraavat 50-60 vuotta. Tänä päivänä astioiden vaihto tapahtuu kuitenkin nopeammalla syklillä.
Pirhosen mukaan astioiden valintaan vaikuttaa myös kasvanut kiinnostus ruuanlaittoa kohtaan.
- Intohimo ruuanlaittoa ja kattauksia kohtaan on kasvanut ja monilla on aikaa miettiä värejä, kokoja ja muotoja alusta loppuun asti. Kattauksissa ei hutiloida vaan mietitään tarkkaan mistä mitäkin tarjoillaan.
Perinteet muuttavat muotoaan
Erityisesti kahviastiastot ovat muuttaneet muotoaan vuosien saatossa. Esimerkiksi kahvikuppeja ei enää saa kaikista astiasarjoista.
- Ennen kahvikupin koko oli 1,5 dl, mutta nykyään se on useamminkin 3-4 dl. Nuoret eivät välttämättä osta kattaukseensa kuppeja ollenkaan vaan kahvi tarjotaan mukeista. Se on modernia vaikka vanhemmat saattavatkin kauhistella, kun kahvipöydästä ei löydy kuppeja, Pirhonen toteaa.
Tuoreimmat aiheesta: Ilmiöt
Venäläiset mökkinaapurit herättävät ristiriitaisia tunteita
Osa suomalaisista toivoo venäläisten asukkaiden tuovan kuihtuviin kyliin palveluita ja elämää. Toiset taas pelkäävät kulttuurierojen tuovan mukanaan ongelmia.
Kesä koittaa kullankaivajalle
Kesä on pikkuhiljaa tullut koko Lappiin. Kullankaivaja Topi Jokiniemi tuli kultamailleen Lemmenjoelle jo kuukausi sitten. Valtaus on talven jäljiltä kunnostettu pihat siivottu ja tositoimiin aletaan aivan näillä hetkillä. Hommia paiskitaan kultamailla syyskuun loppuun ja maalikylissä käydään vain ruuanostossa.
Nokkonen ei suuta polta
Kunnon kulinaristi kulkee juuri tähän vuodenaikaan katse tiukasti maassa. Koriin voi poimia monenlaisia kasveja kotikeittiössä hyödynnettäväksi, yksi tunnetuimmista villivihanneksista lienee nokkonen.
Hyvä veli ei vieläkään kulje hameessa
Hyvä veli -verkostot ovat nykyään pääsääntöisesti myönteinen asia. Samankaltainen ajattelu - saman sukupuolen kesken - helpottaa toimintaa. Toisaalta verkoston sisällä törmäykset ovat hyvästäkin: erimielisyys rakentaa enemmän kuin samanmielisyys. Lauteilla asioita ei enää päätetä, mutta "aika mukavat vitsit" kuuluvat yhä kokousten jälkilöylyihin. Näin tiivistää pitkäaikainen hyvä veli.
Kesäauto on katoavaa kansanperinnettä
Autokaupan perinteinen kesäautosesonki on muuttamassa muotoaan. Kesäauton ostaja haluaa yhä useammin, että auto on sinä kunnossa, että sillä voi ajaa useamman vuoden.
Kiusalla käynnistetylle keikallekin lähdetään tosissaan
Pelastuslaitos lähtee täydellä höyryllä liikenteeseen varsin usein turhaan. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella jopa neljäsosa hälytyksistä on virheellisiä. Palomiesten hyppyyttäminen on lähes poikkeuksetta tahatonta, mutta mukaan mahtuu myös kiusantekoa.
Taantumassa on tilaa second handille
Yhä korkeammalle kipuavaa yleistä hintatasoa paetaan kirpputoreille, mutta hinnat ovat nousseet sielläkin. Taantuman yleisiä vaikutuksia kirpputoritoiminnalle on hankala arvioida.
Suomalaiset hurahtivat parsaan
Kotimaisen parsan suosio on kasvussa. Tämä näkyy esimerkiksi Turun kauppatorilla, jossa kotimainen parsa viedään käsistä. Kiihkeimmät parsan ystävät varaavat herkkua myyjältään ennakkoon varmistaakseen makunautinnon.
Valkoinen Porsche ja rekisterikilpi DAD-6 kääntävät ihmisten päät
Kangasniemeläinen Pentti Kettunen haaveili pitkään urheiluauton hankkimisesta. Lopulta unelma toteutui. Menopeliäkin enemmän hämmästystä herättää kylillä auton erikoinen rekisterikilpi.
Rekisterikilvet kelpaavat yrityksille myös mainospaikoiksi
Kekseliäät yrittäjät mainostavat kirjan- ja numeroyhdistelmillä autojensa rekisterikilvissä yrityksensä tuotemerkkiä tai yritystään.
