Vuosien 2008-2011 ohjelmassa oli mukana 10 pahiten asunnottomuudesta kärsinyttä kaupunkia, joissa tavoitteena oli puolittaa asunnottomuus. Niihin valmistui 1600 uutta asuntoa, ja ohjelman tavoite ylittyi, sanoo Juha Kaakinen.

Hän muistuttaa satsauksen kannattavuudesta; sosiaalisten hyötyjen lisäksi asunnottomuuden vähentäminen tuo taloudellista hyötyä. Ratkaisevaa oli asuntorakentamisen lisäksi tukihenkilöiden palkkaus. Näin asumisen ongelmiin löytyi ratkaisuja jo ennen täysin asunnottomaksi joutumista.

Asunnoton ajautuu muihinkin ongelmiin

Asunnottomuuteen kytkeytyy erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Vaikeimpia ovat päihde- ja mielenterveysongelmat. Ylipäätään asunnottomuuden pitkittyessä lähes aina syntyy erilaisia ongelmia ja vanhat pahenevat.

- Asunnottomuus heijastuu ihmissuhteisiin. Se vaikeuttaa työssä käyntiä ja on osa syrjäytymiskierrettä. Siihen olisi puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Asumisneuvonnasta on ohjelmassa saatu hyviä kokemuksia. Neuvonta lähtee aivan asumisen arjesta, sanoo Juha Kaakinen.

Asunto ensin

Asunnottomuuden hoidossa merkittävä muutos on asunto ensin -ajattelun omaksuminen Yhdysvalloista. Enää ei ensin yritetä hoitaa vaikka alkoholiongelmaa ennen kuin saa asunnon.

- Kun luodaan elämälle puitteet, silloin muitakin ongelmia on ratkaistavissa. Tämä on otettu Suomessa politiikan lähtökohdaksi. Katuasunnottomuutta ei Suomessa onneksi juuri ole. Tulevassa ohjelmassa tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan vuoteen 2015. Asunnottomuuden poisto on ainoa ajateltavissa oleva tavoite.

Kanta-Hämeen tilanne melko hyvä

Maakunnan pahin tilanne on Riihimäellä. Siellä on noin 100 asunnotonta, Hämeenlinnassa noin 50 ja Forssassa selvästi vähemmän.

- Kanta-Häme ei ole ongelma-alue, muuten asunnottomuus on samantyyppistä kuin muuallakin. Asunnottomuus on kasvukeskusten ongelma. Kasvussa on maahanmuuttajien osuus. Oleellista olisi kohtuuhintaisten pienasuntojen määrän turvaaminen, sanoo Sosiaalikehitys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kaakinen.