Sosiaalisessa mediassa ja internetin keskustelupalstoilla ihmetellään aika ajoin neuvoloiden ikätarkastusten ajantasaisuutta. Vanhempien mielestä esimerkiksi maatalousaiheiset kysymykset eivät enää ole tätä päivää; maalaiselämä kun ei enää nykyään kosketa kaupunkilaistuneita perheitä saati tuoreinta sukupolvea siinä määrin kuin menneinä vuosikymmeninä.

Vanhemmat ovat jopa olleet huolestuneita siitä, että lapsi määritellään kehityksessä jälkeen jääneeksi, jos hän ei tunnista eläimiä.

Virhepisteitä ei jaeta, jos possua tai koirankoppia ei tunnista.

- Pirjo-Riitta Liuksila

Turun kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon tulosyksikköjohtaja Pirjo-Riitta Liuksila tyynnyttelee vanhempia. Neuvolatarkastukset eivät ole tietokilpailuja, joissa lapselle jaettaisiin kehityspisteitä oikeiden vastausten perusteella.

- Kuvien näyttämisellä ja kysymyksillä pyritään esimerkiksi selvittämään lapsen hahmotuskykyä ja kielellistä kehitystä. Maatilakuvaa näyttämällä saadaan aikaan keskustelua, jolla selvitetään puheen tuottoa ja kuullun ymmärtämistä. Virhepisteitä ei jaeta, jos possua tai koirankoppia ei tunnista.

Väritestit myös apuna

Turussa neuvolatarkastuksissa on apuna kuvia, joissa esimerkiksi lehmä istuu puussa tai kettu navetassa.  Oma lukunsa ovat värien tunnistustehtävät.

- Väritesteillä puolestaan mitataan kehitysvaihetta. Esimerkiksi nelivuotiaan tulisi tunnistaa kolme pääväriä neljästä. Jos näin ei tapahdu, niin opastetaan vanhempia siinä, miten lapsen kanssa voi värejä opetella, Liuksila kertoo.

Liuksilan mukaan neuvoloiden ikätarkastuksia ei määritellä tiukasti. Tarkastuksilla on kuitenkin tärkeä rooli lapsen kehitystä mitattaessa.

- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjekirjan, joka käsittelee ikäkausiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Näillä pyritään löytämään kehitysviiveet tai kuntoutusta vaativat poikkeamat varhaisessa vaiheessa ennen kouluun menoa.

Neuvolatarkastuksilla on siis tärkeä rooli, mutta tietokirjoja ei niitä ennen tarvitse lapsen kanssa lukea.