Oulu

Autojen rassaajista osaajia myös muille aloille – työelämä vaatii monipuolista osaamista

Autokoriasentaja voi päätyä rakennusten vaativien peltitöiden tekijäksi ja automaalaja työllistyä alan ulkopuolelle. Muuttuva työelämä haastaa ammatillisen koulutuksen.

Autokoriasentajaopiskelija hitsaa auton KIAn koria Oulun seudun ammattiopistolla 23.2.2016.
Autojen korjaamisesta ja huoltamisesta kertyvä osaaminen voi olla arvokasta myös alan ulkopuolella. Esimerkiksi autokorin asentajia on työllistynyt myös teollisuuden ja rakentamisen ammatteihin. Kuva: Ari-Pekka Sirviö / Yle
Oulu

Suomen suurimmassa autoalan koulutusyksikössä Oulun Haukiputaalla mietitään parhaillaan, millaisiin tehtäviin valmistuvat autoalan osaajat soveltuisivat vaikkapa suurissa teollisuushankkeissa.

Ajoneuvonasentajat työllistyvät kohtuullisen hyvin, mutta esimerkiksi autokorin korjaajille ja auton maalaajille etsitään töitä myös alan ulkopuolelta.

– Me suuntaamme lähialoille ja kartoitamme millaisia aukkoja on yrityselämässä on, johin ei suoraan kouluteta ihmisiä, kertoo Oulun seudun ammattiopiston autoalan yksikön johtaja Kari Määttä. 

Koneen rappausta ja tämmöstä on ollut mukava tehdä.

– Pauli Elovuoma

– Suuntaamme sitten sinne opiskelijoita yksilöllisiä polkuja pitkin.

Osa valmistuneista autokoriasentajista ja automaalajista on jo nykyisin työllistynyt vaativiin ammatteihin rakennus- ja laitetekniikan puolella. Parhaillaan selvitetään myös sitä, millaisiin töihin autoalan yksiköstä voisi valmistua vaikkapa Pyhäjoelle suunnitelulla ydinvoimalatyömalla tai muissa isoissa teollisuushankkeissa.

Auton moottorin korjausta Oulun seudun ammttiopistolla.
Vaikka autot sähköistyvät, on perinteiselle autojen korjaamiselle kuitenkin edelleen kysyntää. Kuva: Ari-Pekka Sirviö / Yle
Auton osien maalausta Oulun seudun ammattiopistolla 23.2.2016
Työelämän vaatimukset ohjaavat ammatillista koulutusta. Autokori- ja maalausosaajia tarvitaan myös autoalan ulkopuolella. Kuva: Ari-Pekka Sirviö / Yle

Autojen rassausta ja kädentaitoa

Haukiputaan työsaleissa korjataan vuosittain kymmeniä autoja, joista osa on asiakastöitä ja osa oppilaitoksen kunnostettavaksi hankkimia ajopelejä. Korjauksen jälkeen ne myydään pois.

Yksi työn alla oleva auto on parikymmentä vuotta vanha dieselmaasturi. Auton huohottimen jäätyminen talvipakkasissa johti turboahtimen rikkoutumiseen ja matkanteko loppui siihen. Remontti tavallisessa korjaamossa olisi tullut niin kalliiksi, että auto olisi todennäköisesti joutunut romuttamolle. Ammattiopistossa se on kuitenkin erinomainen harjoitustyö opiskelijoille.

Kolmatta vuottaan ajoneuvoasentajalinjalla opiskelevien työlistalla on talven aikana ollut rikkoutuneen moottorin purkaminen ja vaurioiden selvittäminen.

Pauli Elovuoman, Tuomas Forsmanin ja Olli Teräksen mielestä käytäntöä painottava opetus on antoisaa ja opiskelurupeama on ollut kiinnostava.

– Kyllä sitä tämän tyyppistä hommaa justiinsa, koneen rappausta ja tämmöstä, on ollut mukava tehdä, sanoo Pauli Elovuoma.

Sähkötekniikka vaatii lisäosaamista

Suurelta osin ajoneuvojen asentajat tekevät vielä perinteistä korjausta ja huoltoa, mutta autojen vikojen diagnostisointi vaatii jo enemmän tietotekniikkaa.

– Laitteistoahan se vaatii kovasti ja varsinkin, kun diagnostisoidaan vikoja moottorissa. Erilaisia testilaitteita ja jopa merkkikohtaisia laitteita vaaditaan paljon. Siihen liittyy sitten myös tarve tietää erilaisista antureista ja niiden tekniikasta, sanoo lehtori Jussi Hiivala.

Jatkossa autojen sähköistyminen asettaa muutenkin vaatimuksia myös opetukselle.

– Kyllä sähkötekniikan osalta vaatimukset kasvavat eli meidän täytyy myös kehittää oppimisympäristöjä ja meilläkin on Auto 2020 -hanke, jossa oppimisympäristöjä kehitetään nimenomaan niin, että sähkötekniikan osaamista lisätään, kertoo Kari Määttä.

Tuoreimmat aiheesta: Oulu

Pääuutiset

Brexit

Juncker: Britannian eroneuvottelujen alettava välittömästi

Jean-Claude Juncker

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä